Artikkelit joiden kirjoittaja on Rantapohja Toimitus

Kult­tuu­ri­päi­väs­sä lau­lua, runo­ja ja sketsejä

Elä­ke­lii­ton Kii­min­gin yhdis­tyk­sen jär­jes­tä­mä kult­tuu­ri­päi­vä kerä­si Hut­tu­ky­län nuo­ri­so­seu­ral­le noin 200 osal­lis­tu­jaa naut­ti­maan yhdes­sä­olos­ta ja moni­puo­li­ses­ta kult­tuu­ri­tar­jon­nas­ta. Esiin­ty­jiä oli muun muas­sa Tai­val­kos­kel­ta, Pudas­jär­vel­tä ja Pyhä­joel­ta. Esil­lä oli käsi­töi­tä ja tai­det­ta. Moni osal­lis­tu­ja oli pukeu­tu­nut kan­sal­lis­pu­kuun, joka loi juh­laan hie­noa tunnelmaa.

Lue lisää

Yli­kii­min­gin kou­lul­le arvos­tus­ta osaamisesta

Yli­kii­min­gin kou­lu on saa­vut­ta­nut LUMA/S­TEAM-kou­lun ser­ti­fi­kaa­tin. Ser­ti­fi­kaat­ti myön­net­tiin sys­te­maat­ti­ses­ta työs­tä mate­maat­tis-luon­non­tie­teel­li­seen ja tek­no­lo­gi­seen osaa­mi­seen liit­ty­vän peda­go­gii­kan, ope­tus­hen­ki­lös­tön osaa­mi­sen, oppi­mi­sym­pä­ris­tön, ver­kos­to­jen ja yhteis­työn sekä joh­ta­mi­sen kehittämisessä.



Kova yli­no­peus Kiimingissä

Hen­ki­lö­au­ton kul­jet­ta­ja hur­jas­te­li sun­nun­tai-ilta­na 137 km/h Kii­min­gis­sä Koi­te­lin­kos­ken­tiel­lä koh­das­sa, jos­sa oli nopeus­ra­joi­tuk­se­na 60 km/h.



Val­ta­kun­nal­li­nen Met­sä­päi­vä koko­si Poh­jois-Poh­jan­maan Mar­tat Koitelinkoskelle

Kau­nis sää ja kos­kien jyl­hä kohi­na loi­vat oival­li­set puit­teet Mart­to­jen Met­sä­päi­vän viet­toon. Mart­tayh­dis­tyk­set ja ‑pii­rit juh­li­vat tiis­tai­na 21.5 eri puo­lil­la Suo­mea 125-vuo­tias­ta mart­ta­jär­jes­töä, viet­tä­mäl­lä met­sä­päi­vää tee­mal­la Juh­lat met­säs­sä. Juh­liin mukaan pääs­seet yhdis­tyk­set oli­vat levit­täy­ty­neet ympä­ri Koi­te­lia toimintapisteineen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Hau­Pa jäl­leen koti­voit­toon Virpiniemessä

Kesä­päi­vä ei pal­joa oli­si voi­nut olla lau­an­tai­na kau­niim­pi, kun Hau­ki­pu­taal­le saa­pui mies­ten Kol­mo­sen otte­luun Kemin Pal­lo Seu­ra, tut­ta­val­li­sem­min KePS. Kemi­läis­seu­ra on täl­lä het­kel­lä kor­kein kemi­läi­nen edus­tus­jouk­kue mies­ten jal­ka­pal­los­sa, joka on osal­taan seu­raus­ta kau­pun­gin todel­la hei­kois­ta lajio­lo­suh­teis­ta. Lähin tal­vi­har­joit­te­lu­paik­ka löy­tyy Tor­nios­ta ja Sau­vo­saa­ren sinäl­lään komean sta­dion nur­men kas­vua odo­tel­laan pit­käl­le kesäkuuhun.



Päät­tä­jäl­tä: Kan­nat­taa­ko kun­ta­lai­sen äänes­tää EU-vaaleissa?

Suo­mes­sa EU-vaa­lien äänes­tys­pro­sent­ti on koko Suo­men jäse­nyy­den ajan ollut var­sin mata­la. Tämä joh­tuu isol­ta osal­ta sii­tä, että Euroo­pan unio­ni koe­taan niin etäi­sek­si ja EU-asiat niin suu­rik­si, että taval­li­sen suo­ma­lai­sen on vai­kea ymmär­tää nii­den vai­ku­tus­ta omaan arkeen. Arki­nen elä­mä ja sen vai­keu­det tai hyvin suju­mi­nen koe­taan tär­keäm­mik­si kuin esi­mer­kik­si yhtei­nen valuut­ta ja vapaa työ­voi­man liikkuvuus.



Sotaor­pous on elä­män pitui­nen matka

Sotaor­pou­des­ta vai­et­tiin vuo­si­kym­me­niä. Asia nousi laa­jem­paan tie­toi­suu­teen, kun alet­tiin perus­taa sotaor­po­yh­dis­tyk­siä eri puo­lil­le maa­ta. Ensim­mäi­nen yhdis­tys perus­tet­tiin Lah­teen v. 1999. Oulun seu­dun sotaor­vot perus­tet­tiin 11.11.2002 ja yhdis­tys liit­tyi val­ta­kun­nal­li­sen Kaa­tu­neit­ten Omais­ten lii­ton ( KOL ) jäse­nek­si v. 2008. Täl­lä het­kel­lä liit­toon kuu­luu 48 toi­mi­vaa yhdis­tys­tä ja niis­sä on yhteen­sä noin 6 000 jäsentä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kuva­tai­de­näyt­te­ly val­ta­si kirjaston

Oulu-opis­ton kuva­tai­de­har­ras­ta­jien ryh­mä­nä kokoon­tu­van Yli-Iin Tai­de­pii­ri Ryh­mä ‑75:n teki­jät ovat vuo­sit­tai­seen tapaan­sa pys­tyt­tä­neet luku­vuo­den päät­teek­si näyt­te­lyn Yli-Iin kir­jas­tol­le. Har­ras­ta­jat ovat tal­ven aika­na ahke­roi­neet, sil­lä esil­lä on yli vii­si­kym­men­tä teos­ta eri teki­jöil­tä. Näyt­te­ly on saa­nut nimek­seen ‘Kevään merk­ke­jä’, ja eri vuo­de­na­jat ovat­kin teok­sis­sa vah­vas­ti esillä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Van­ho­ja sanon­to­ja nykypäivänä

Monia van­ho­ja sanon­to­ja tekee mie­li käyt­tää, sil­lä nii­den ope­tuk­sia sopii nyky­ai­ka­na­kin var­sin moneen tilan­tee­seen. Täs­sä muu­ta­ma lyhyen selon­teon kanssa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



“Se on ili­mo­ja pijellyt”

Sii­nä­pä sinul­le tut­tu ja tur­val­li­nen puhee­nai­he. Eli ole­vat ja tule­vat ilmat tun­tu­vat mei­tä jokais­ta aina kiin­nos­ta­van. Näin kesän kor­val­la en voi itse­kään olla rie­muit­se­mat­ta aina vain aurin­koi­sem­mis­ta päi­vis­tä, tule­vas­ta Suo­men suvesta.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Iin nimen alkuperä

Useis­sa kir­joi­tuk­sis­sa ja his­to­riois­sa on arvuu­tel­tu Iin nimen alku­pe­rää eri tavoil­la. Luin juu­ri teo­lo­gian apu­lai­sen, mais­te­ri Johan Bart­hol­di Ervas­tin kir­jan “Desc­rip­tio Lap­po­niae Kie­mien­sis eli Kemin-Lapin Kuvaus vuo­del­ta 1737”. Sii­nä Kemi nimen alku­pe­rää sel­vit­täes­sään hän kir­joit­taa Limin­gan ja Iin nimien alku­pe­räs­tä seu­raa­vas­ti (suo­ra lai­naus sivul­ta 50): “Kai­kil­le Lapin hei­mon men­nei­syy­den tun­ti­joil­le on ker­to­mus Iijoen nimes­tä tut­tu ja pide­tään sitä tote­na­kin, kos­ka ensim­mäi­si­nä kai­kis­ta on kak­si lap­pa­lais­ta saa­pu­nut Limin­gan ja Iin pitä­jiin, heis­tä toi­nen Lem­mi, toi­nen Iho tai Ijo nimi­nen, jois­ta nimis­tä sit­ten Limin­ka ja Ii ovat omal­la taval­laan joh­de­tut”. Osai­si­ko joku vas­ta­ta, lie­nee­kö tämä totta? 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus