Valto Pernu, pohjoisen valokuvaaja ja luonnonsuojelija
Valto Kallio Pernu syntyi Iissä 24.2.1909. Valton isä, maanviljelijä Kalle Heikinpoika Pernu tunnettiin myös lautamiehenä ja herastuomarina.
Lue lisääValto Kallio Pernu syntyi Iissä 24.2.1909. Valton isä, maanviljelijä Kalle Heikinpoika Pernu tunnettiin myös lautamiehenä ja herastuomarina.
Lue lisääJussi Tukiainen piti 7.11. esitelmän Psyyke tilassa Kellon asukastuvalla, jonne oli kokoontunut kolmisenkymmentä kuulijaa hieman kauempaakin. Tilaisuus kuului luentosarjaan, jonka Haukiputaan taideyhdistys oli järjestänyt.
”Mikä on ume umakka, mikä on savu sakea? Olisiko soan savuja, noita vainovalkeioita? ”
Pateniemen raitti on Pateniemen koulun keräämä reitti, jossa esitellään entisen Pateniemen sahan alueen elämää ja merkittäviä kohteita. Fyysisesti reitillä on 12 historiataulua, joissa esitellään alueen historiaa ja nykypäivää. Tauluista löytyy qr-koodeja, joiden avulla voi syventää kutakin aihepiiriä. Lataamalla kännykkäänsä qr-koodiohjelman, pääsee kuka tahansa tutkailemaan tarkemmin eri aihealueita. Tällä hetkellä koodeja löytyy 17 kappaletta. Kuvien lisäksi niistä löytyy 16 videonpätkää.
Finlandia-palkinnon vuonna 2009 Uuni — romaanillaan saanut Antti Hyry syntyi Kuivaniemellä 30.10.1931. Kotitalo Ojala oli alun perin pienehkö pirtin ja kamarin käsittävä rakennus, mutta sitä laajennettiin myöhemmin.Jämsän kristilliselle kansanopistolle oli ideoitu urkujen hankintaa urkujen rakennusprojektin muodossa 1990-luvun lopussa. Antti Hyryllä ja Veikko Virtasella oli ennestään kokemusta Vantaan rauhanyhdistyksen urkurakennusprojektista. Antti Hyry oli ehdottanut, että koska tarvitaan viikonloppukursseille hyviä aiheita, niin aloitetaan urkujenrakennuskurssit. Antilla oli kokemusta urkujen suunnittelusta tietokoneen avulla.
Vuoden 1787 kartassa nykyisen Törmälän saaren eteläpuolella Haukiputaalla Kiiminkijoen kapean jokihaaran varrella näkyy olleen mylly, nimeltään Antin mylly. Jokihaaraa ei ole enää olemassa. Sen paikalla on tie. Toisen haaran, ns. Myllyhaaran puolella, Pietinsaaressakin tiedetään olleen myllyn, joka on ollut käytössä 1880-luvulle saakka.Törmälän saarella sijaitseva Jussilan mylly, nykyinen Huovelinin Mylly ja Saha, on rakennettu vuonna 1908. Rakentamiseen liittyy kuvernöörin lupa, josta selviää, että toimituskirja on tehty Haukiputaalla 29.6.1908 katselmuksessa, jonka piiri-insinööri Konrad Nordvall oli määrännyt insinööri R.Tennbergin suorittamaan.
Navetta palaa, navetta palaa! Ja niin paloikin. Elettiin kesäkuuta 1941. Hannes Paasolta, silloiselta kuivaniemeläiseltä pientilalliselta, joka asui Mikkolan tilaa, meni tärkeä elämää ylläpitävä rakennus. Onneksi karja, kolme lehmää, hevonen ja lampaat olivat laiduntamassa ja näin säästyivät.
” Huom ! Kun sillä asialla, joka tässä kirjeessä on esitetty on historiallinen merkitys, olen sen tähän kirjoittanut ”. Ahmavaara alkoi kirjoitella lehtiin yleisluontoisempia juttuja esim. maanteiden ”ylöspidosta ”. Kirjoitukset, ja laajemminkin tunnetuksi tuleminen kunnallismiehenä, johtivat siihen, että hänet valittiin vuoden 1894 valtiopäiville Kemin tuomiokunnasta edustamaan talonpoikaissäätyä. Sen jälkeen hän olikin edustajana kaikilla valtiopäivillä niiden lopettamiseen vuoteen 1906 saakka, jolloin tuli eduskuntauudistus ja yleinen ja yhtäläinen äänioikeus sekä vaalikelpoisuus yli 24- vuotiaille miehille ja naisille ensimmäisenä koko maailmassa.
Aikaisemmin kuukauden kulttuurikohdejutussani käsittelin Ylikiimingin vanhaa kirkkoa ja tapulinrakentaja Heikki Väänästä. Tässä jutussa on tarkoitus tarkemmin tarkastella Heikin tekemiä tapuleita ja kirkkojakin sekä laajemmin tapuleiden historiaakin. Väänäsenkin tapuleissa on kolme kerrosta. Ensimmäisessä kerroksessa oli läpikäytävä yleensä tieltä kirkkotarhaan ja toisessa kerroksessa soivat kellot, joita on kahdesta kolmeenkin kappaletta. Kolmas kerros muodostuu kahdeksankulmaisesta lantertiiniosasta, joka päättyy viiritankoon. Näin esim. Haukiputaan v. 1751 ja Kempeleen kirkon v. 1769 valmistuneissa tapuleissakin.
Arja Renellin taidenäyttely ” Pinnan alla ” avasi KulttuuriKauppilan kesän ohjelman perjantaina 31.5. Näyttely on avoinna 31.7. saakka. Elokuussa on Antti Leinosen valokuvanäyttely ” Last Man Fishing ” ja Valto Pernun perinteinen Photo Marathon järjestetään 8.- 10.8.