Koro­na­hil­jai­suu­den jäl­keen saa­daan yhdis­tyk­sis­sä jäl­leen tuul­ta pur­jei­siin. Näin Pateniemessäkin.

Piis­pa Juk­ka Kes­ki­ta­lo vih­ki Pate­nie­men uuden seu­ra­kun­ta­ta­lon toi­min­taan­sa Marian ilmes­ty­mis­päi­vä­nä, sun­nun­tai­na 27.3. Nimi­kil­pai­lun tulok­se­na tila sai nimen Ankkuri.

Vii­me­ai­kai­set tapah­tu­mat Ukrai­nas­sa ovat herät­tä­neet kysy­myk­siä väes­tön­suo­je­lun tilan­tees­ta myös meil­lä. Väes­tön­suo­je­lul­la tar­koi­te­taan ihmis­ten ja omai­suu­den suo­jaa­mis­ta ja pelas­tus­toi­min­taa poik­keus­o­lois­sa sekä.….. 

Hau­ki­pu­taan tai­deyh­dis­tyk­sel­lä on perin­tei­nen syys­näyt­te­lyn­sä, täl­lä ker­taa Värien värei­lyä, Kel­lon Nuo­ri­so­seu­ran talol­la 3.11.–30.11. Ava­jais­ti­lai­suus pidet­tiin kes­ki­viik­ko­na 3.11. Samas­sa raken­nuk­ses­sa toi­mii Kel­lon asu­kas­tu­pa, joka on arki­sin auki klo 9.00–15.00. Näyt­te­lyyn pää­see tutus­tu­maan myös Nuo­ri­so­seu­ran salis­sa jär­jes­te­tyis­sä ilta­ti­lai­suuk­sis­sa. Muu­ten tai­de­näyt­te­ly­ti­lois­ta on Hau­ki­pu­taal­la huu­ta­va puu­te. Jos­pa mah­dol­li­ses­sa Jatu­lin perus­kor­jauk­ses­sa voi­tai­siin huo­mioi­da myös taidenäyttelytilat.

Poh­jois-Poh­jan­maan kir­joit­ta­jien syn­ty­sa­nat lausut­tiin 16.6.1990 Ruu­kis­sa, joten yhdis­tys täyt­ti 30 vuot­ta vii­me vuon­na. Vii­me syk­syk­si suun­ni­tel­lut 30-vuo­tis­juh­lat Alek­sis Kiven päi­vä­nä siir­tyi­vät koro­nan vuok­si pidet­tä­vik­si 9.10. tänä syk­sy­nä Ouluun Alek­sin­kul­man juhlasaliin.

Huh­ti­kuun lop­pu­puo­lel­la teh­tyyn kun­ta­lais­aloit­tee­seen Haa­pa­jär­ven kun­nos­tuk­ses­ta sekä Haa­pa­jär­ven lähi­lii­kun­ta­rei­tin paran­ta­mi­ses­ta on saa­tu kau­pun­gin vas­taus. Aloit­teen teki Han­nu Lil­ja­mo, joka tuol­loin vie­lä toi­mi sekä Hau­ki­pu­taan Suur­alu­een asu­ka­syh­dis­tyk­sen että Kir­kon­ky­län asu­ka­syh­dis­tyk­sen puheenjohtajana. 

Osmo Tapio Jus­si­la syn­tyi Hau­ki­pu­taal­la 14.3.1938 ja kuo­li 15.3.2019 Espoos­sa. Hänet tun­ne­taan suo­ma­lai­sen poliit­ti­sen his­to­rian tut­ki­ja­na, jon­ka tut­ki­mus­ten pää­koh­de oli Suo­men suu­ri­ruh­ti­nas­kun­ta ja sen val­tiol­li­nen ase­ma Venä­jän impe­riu­mis­sa. Hän eri­kois­tui myös Neu­vos­to­lii­ton aikaan tul­len tun­ne­tuk­si Suo­men ja Venä­jän suh­tei­den kriit­ti­se­nä asiantuntijana.

Hau­ki­pu­taan Haa­pa­jär­vi sijait­see kes­kei­sel­lä pai­kal­la Hau­ki­pu­taan kir­kon­ky­län alu­eel­la. Jär­vi on kool­taan noin 7,5 heh­taa­ria. Vas­ta teh­dyn mit­tauk­sen mukaan veden syvyys vaih­te­li 1 met­ris­tä 1,4 met­riin. Poh­jal­la lie­jun (sedi­men­tin) pak­suus vaih­te­li 1,3 met­ris­tä 1,6 met­riin. Jär­vi on run­saas­ti rehe­vöi­ty­nyt ja ran­noil­taan osin soistunut.

Oulun­suun kyläs­sä on 1600-luvun alus­sa ollut noin 60 taloa ja ylem­pä­nä joki­var­res­sa noin 100 taloa. Oulun­sa­los­sa on ollut noin 30 taloa. Asuk­kai­ta koko alu­eel­la on ollut lähem­mäs 1 000.