Kuu­kau­den esi­ne: Ploo­tu­lauk­ku ja plooturaha

Suo­ma­lai­nen kan­sa­tie­tei­li­jä U.T. Sire­lius esit­te­lee teok­ses­saan, Suo­men kan­san­omais­ta kult­tuu­ria, (1919) lai­hia­lai­sen nah­ka­lau­kun ja nime­ää sen raha­sä­kik­si, jol­la ennen on kan­net­tu ploo­tu­ra­ho­ja. Nyt esi­tel­tä­vä esi­ne on täs­mäl­leen saman­lai­nen. Lau­kun toi­ses­sa kuve­kap­pa­lees­sa on rak­sit, jois­ta vii­lek­keet juok­se­vat leu­ka­lui­den päis­sä ole­vien rei­kien läpi ja yhty­vät toi­siin­sa vas­tak­kai­sil­la puo­lil­la. Lauk­ku on varus­tet­tu poron­sar­ves­ta teh­dyil­lä suu­kap­pa­leil­la ns. leu­ka­luil­la. Täl­lai­set lau­kut oli­vat aikoi­naan ylei­siä Poh­jois-Poh­jan­maal­la ja koko län­si­ran­ni­kol­la aina Turun tie­noil­le saakka.

Esi­tel­tä­vän lau­kun leu­ka­lui­hin kai­ver­ret­tu vuo­si­lu­ku 1768 ja omis­ta­jan mono­gram­mi MMS (”Mat­ti Mic­kels­son”). Lisäk­si leu­ka­luut on koris­tel­tu kaut­taal­taan nau­ha­mai­ses­ti reu­no­ja pit­kin juok­se­vil­la sisäk­käi­sil­lä ympy­röil­lä. Koris­te­lu­ta­pa on hyvin­kin pri­mi­tii­vi­nen periy­tyen tuhan­sien vuo­sien takaa.

Esit­te­ly­ku­vas­sa lau­kun pääl­lä on kah­den taa­le­rin ploo­tu­ra­ha vuo­del­ta 1717. Ploo­tu oli Ruot­sis­sa 1600- ja 1700-luvuil­la käy­tet­ty iso­ko­koi­nen kupa­ri­le­vy­ra­ha, jon­ka nurk­ka­lei­mois­sa oli kunin­kaan kruu­nu ja kes­ki­lei­mas­sa arvon merkintä.

Rah­vaan käyt­tö­ra­hoi­na toi­mi­vat ploo­tut pai­noi­vat puo­les­ta kilos­ta aina kol­meen kiloon saak­ka. Kaik­kein kook­kain ploo­tu­ra­ha, 10 taa­le­ria 1645, pai­naa perä­ti 20 kiloa. Ploo­tu­jen suu­ri koko ja pai­no teki nii­den käy­tös­tä ja kul­jet­ta­mi­ses­ta vaivalloista.

Tämän koki­vat var­mas­ti myös Josef ja Maria mat­ka­tes­saan vuon­na 1718 Pudas­jär­vel­tä huo­no­kun­toi­sia tei­tä pit­kin Ala-Kii­min­kiin talo­kau­pan tekoon. Kau­pan koh­tee­na oli Mik­ko­sen autioi­tu­nut tila. Elet­tiin ison vihan jul­mia vuo­sia. Rys­sä oli polt­ta­nut tilan kaik­ki raken­nuk­set, tap­pa­nut koko isän­tä­väen ja vie­nyt lap­set orjik­si Venä­jäl­le. Tilan oli peri­nyt ruo­tuso­ta­mies Mats Hans­son Gåås, ole­tet­ta­vas­ti emän­tä­väen suku­lai­nen. Joo­sep­pi ei var­mas­ti­kaan kan­ta­nut ploo­tu­jan­sa repus­sa, lähen­te­li­hän raho­jen pai­no nel­jää­kym­men­tä kiloa. Rahat oli­vat kuor­mas­tos­sa ja veto­juh­ti­na poro­hä­rät. Raha­kuor­man veto­vas­tuu siir­tyi ruu­tiuk­ko Matil­le, joka nyt pää­si suun­nit­te­le­maan muut­toa tor­pas­ta talolliseksi.

Kah­den taa­le­rin rahal­la oli­si 1700-luvun alus­sa saa­nut: 14 kiloa sila­koi­ta, yli nel­jä kiloa juus­toa, 34 lit­raa hyvää vah­vaa olut­ta (dub­be­löl).

Kii­min­ki-Seu­ra r.y. aloit­ti vii­me vuo­den syys­kuus­sa Ran­ta­poh­jas­sa Kuu­kau­den esi­ne ‑tee­man mukai­sen jut­tusar­jan. Pää­sään­töi­ses­ti kuu­kausit­tain ilmes­ty­väs­sä jutus­sa esi­tel­lään van­ho­ja esi­nei­tä ja työ­ka­lu­ja sekä ker­ro­taan nii­den käyt­tö­tar­koi­tuk­ses­ta. Syys­kuus­sa esit­te­lys­sä oli Kylän­ka­pu­la eli olter­man­nin­ka­pu­la, loka­kuus­sa Kau­laus­lau­ta ja ‑tuk­ki, mar­ras­kuus­sa enti­sa­jan teu­ras­ta­jan puuk­ko­set­ti, jou­lu­kuus­sa Poron län­get. Tämän vuo­den tam­mi­kuus­sa esi­tel­tiin Luu­luis­ti­met, hel­mi­kuus­sa Jää­sa­ha, maa­lis­kuus­sa Hir­ven­hiih­tä­jän suk­set, huh­ti­kuus­sa Vete­raa­nin sota­muis­to 1808–1809, kesä­kuus­sa Lii­tu­pii­put, hei­nä­kuus­sa Suo­suk­set ja Sii­pi­vii­ka­te. Nyt esit­te­lys­sä on Ploo­tu­lauk­ku 1768 ja plootu.

Kii­min­ki-Seu­ra on perus­tet­tu 1999. Yhdis­tyk­sen toi­mia­lu­ee­na on Oulun kau­pun­gin suur­alu­eet Kii­min­ki ja Jää­li, eli enti­sen Kii­min­gin kun­nan alue.

Yhdis­tyk­sen toi­min­nan tar­koi­tuk­se­na on mm. koti­seu­tu­tie­tou­den lisää­mi­nen, koti­seu­tu­hen­gen yllä­pi­tä­mi­nen ja oma­toi­mi­suu­den voi­mis­ta­mi­nen sekä koti­seu­dun kult­tuu­rien vaa­li­mi­nen ja edis­tä­mi­nen. Näi­tä asioi­ta vii­me vuo­den syys­kuus­sa aloi­tet­tu jut­tusar­ja tukee, ker­too yhdis­tyk­sen joh­to­kun­nan puheen­joh­ta­ja Mat­ti Kon­tio.

Jut­tusar­jan Kuu­kau­den esi­neen esit­te­lee asian har­ras­ta­ja ja joh­to­kun­nan jäsen Eino Mik­ko­nen. Kii­min­ki-Seu­ran muut joh­to­kun­nan jäse­net ovat Aila Berg, Mari­ka Hut­tu, Han­ne­le Kuti­lai­nen, Mar­ja-Tert­tu Mer­ta­nie­mi, Yrjö Runt­ti, Mar­ja-Lii­sa Ruo­ko­la ja Eeva-Lii­sa Vil­mi.

Kii­min­ki-Seu­ran syys­ko­kous pide­tään Syke­ta­lon Syke­sa­lis­sa 1. päi­vä jou­lu­kuu­ta kel­lo 17.30.

Läh­teet:

Uuno Sire­lius: Suo­men kan­san­omais­ta kult­tuu­ria; Esi­neel­li­sen kan­sa­tie­teen tuloksia

Maa­kun­ta­museo

Kuu­kau­den esi­ne: Eino Mik­ko­sen yksityiskokoelma

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.