Tasa-arvoi­nen kou­lu­tus kuu­luu kaikille

Suo­mi on kuu­lui­sa sii­tä, että meil­lä on mah­dol­li­suus kou­lut­taa itse­ään sosi­aa­li­sis­ta läh­tö­koh­dis­ta riip­pu­mat­ta. Nykyi­sen hal­li­tuk­sen toi­mes­ta meil­le on teh­ty oppi­vel­vol­li­suu­den laa­jen­ta­mi­nen, joka on toi­me­na his­to­rial­li­nen. Samal­la myös toi­sen asteen opin­nois­ta tuli mak­sut­to­mia. Tavoit­tee­na täl­lä on tur­va­ta kai­kil­le perus­kou­lun päät­tä­neil­le tar­vit­ta­vat tai­dot pär­jä­tä elä­mäs­sään. Kuten ennen­kin suo­ma­lai­sen kou­lu­tuk­sen his­to­rias­sa, tätä­kin tasa-arvoi­seen oppi­mi­seen liit­ty­vää uudis­tus­ta vas­tus­ti poliit­ti­nen oikeisto. 

Meil­lä tulee jat­kos­sa­kin olla kou­lu­tuk­sel­li­nen tasa-arvo. Se läh­tee jo ala­kou­lus­ta asti. Tämä pitää sisäl­lään sen, että oppi­mi­sen tukea tulee olla kai­kil­le sitä tar­vit­se­vil­le tar­jol­la riit­tä­väs­ti. Syr­jäy­ty­mi­sen ja yhteis­kun­nas­ta vie­raan­tu­mi­nen estä­mi­nen alkaa jo var­hais­kas­va­tuk­ses­ta, jat­kuen kaik­kien kou­lu­tusas­tei­den läpi. 

Olen huo­lis­sa­ni sii­tä, että kou­lu­tuk­sen rahoi­tuk­sen vähen­tyes­sä on esi­mer­kik­si alu­eel­li­set erot kas­va­neet, samoin oppi­laan sosi­aa­li­nen taus­ta näkyy lii­kaa sii­nä, miten hän menes­tyy kou­lus­sa ja miten pit­käl­le hän itse­ään kou­lut­taa. Kou­lu­tuk­sen taso ei saa olla riip­pu­vai­nen sii­tä, mis­sä oppi­las asuu tai min­kä­lai­nen per­he­taus­ta hänel­lä on. 

Kou­lu­tuk­sel­li­seen tasa-arvoon kuu­luu myös amma­til­li­sen osaa­mi­sen yllä­pi­tä­mi­nen. Juh­la­pu­heis­sa kuu­lee usein, kuin­ka osaa­mi­nen on paras­ta työ­suh­de­tur­vaa ja, että Suo­mi pär­jää osaa­val­la työ­voi­mal­la. Tot­ta se on, mut­ta vali­tet­ta­van usein tör­mää sii­hen, että työn­te­ki­jäl­lä ei ole mah­dol­li­suut­ta itse­ään kou­lut­taa riit­tä­väs­ti, vaik­ka työ­elä­mäs­sä pär­jää­mi­nen usein juu­ri sitä kai­paa. Jat­ku­va oppi­mi­nen pitäi­si olla itses­tään­sel­vyys työ­elä­mäs­sä, mut­ta vali­tet­ta­vas­ti se ei aina­kaan suo­rit­ta­vaa työ­tä teke­vien näkö­kul­mas­ta sitä aina ole. Tämä näkyy eri­tyi­ses­ti ikään­ty­vien työn­te­ki­jöi­den kes­kuu­des­sa siten, että heil­lä on vaa­ra tipah­taa kel­kas­ta, kun amma­til­li­sen osaa­mi­sen vaa­ti­muk­set kas­va­vat kiih­ty­väl­lä vauhdilla. 

On sel­vää, että amma­til­li­seen tut­kin­toon täh­tää­viä opin­to­ja tulee entis­tä enem­män tukea myös viran­omais­ten toi­mes­ta, huo­mioi­den ihmis­ten eri­lai­set elä­män­ti­lan­teet. Esi­mer­kik­si saa­des­saan työt­tö­myys­tur­vaa pitäi­si pys­tyä myös itse­ään kou­lut­ta­maan, jot­ta työt­tö­myy­den kes­tos­ta tuli­si mah­dol­li­sim­man lyhyt. Täs­sä viran­omai­sil­la tuli­si olla sama lin­jal­la joka puo­lel­la Suomea. 

Ennen vaa­le­ja kaik­ki puo­lu­eet puo­lus­ta­vat kou­lu­tus­ta. Ihan kuin oli­sin kuul­lut tämän ennenkin? 

Jou­ni Jus­sin­nie­mi , Vasem­mis­to­lii­ton vara­pu­heen­joh­ta­ja, pää­luot­ta­mus­mies, eduskuntavaaliehdokas