Ener­gia­ha­ke vih­doin nousussa

Ilmas­to­kamp­pai­lun pyör­teis­sä olem­me luvan­neet vähen­tää fos­sii­li­polt­toai­nei­ta ja kor­va­ta nii­tä uusiu­tu­val­la ener­gial­la. Esi­mer­kik­si kivi­hii­len käy­töl­le on paa­lu­tet­tu tavoi­te pai­nua nol­laan 1.5.2029 men­nes­sä. Jotain vas­taa­vaa yrit­ti Dubain YK-kokous lop­pu­vuo­des­ta 2023.

Miten aikai­sem­mat ener­gia­ta­voit­teem­me ovat eden­neet? Eräs esi­merk­ki on niin sanot­tu risupaketti.

Risu­pa­ket­ti on peräi­sin vuo­den 2002 väit­te­lys­tä, tar­vit­sem­me­ko vii­det­tä ydin­voi­ma­laa vai emme. Risu­pa­ke­tin sil­loi­nen edus­kun­ta koko­si uusiu­tu­van ener­gian, eten­kin ener­gia­puun tukilupaukseksi.

Vuo­den 2002 risu­pa­ket­ti oli vie­lä sana­he­li­nää. Se ei sisäl­tä­nyt tie­kart­taa, tavoi­tet­ta kuin­ka ener­gia­puun käyt­tö­mää­rää kuu­tiois­sa oli mää­rä lisä­tä vuo­sien saatossa.

Tie­kart­ta paa­lu­tet­tiin vas­ta 2010. Met­sä­hak­keen koko­nais­käy­tön piti nouse­man sil­loi­sel­ta tasol­taan 7,0 mil­joo­naa kuu­tio­ta vuo­teen 2020 men­nes­sä tasol­le 13,5 mil­joo­naa kuu­tio­ta vuo­des­sa. Hak­keel­le halut­tiin siis nousua 93 prosenttia.

Met­sä­hak­keen käyt­tö läh­ti heti nousuun. Nousua jat­kui vuo­teen 2013. Hak­keen käyt­tö pää­si tasol­le 8,7 mil­joo­naa kuu­tio­ta. Sen jäl­keen hake kään­tyi hie­noi­seen las­kuun, ehkä hive­nen yllättäen.

Vuon­na 2020 met­sä­ha­ket­ta paloi 8,2 mil­joo­naa kuu­tio­ta. Hak­keel­le saa­tiin­kin nousua vain 17 pro­sent­tia. Vaik­ka hak­keel­la oli tule­vai­suu­den näky­mä, emme kui­ten­kaan saa­vut­ta­neet tavoi­tet­ta vuo­den 2020 lop­puun mennessä.

Mitä ener­gia­hak­keel­le on täl­lä vuo­si­kym­me­nel­lä tapah­tu­mas­sa? Ukrai­nan krii­si ja ener­gia­puun sekä maa­kaa­sun tuon­nin pysäh­ty­mi­nen Venä­jäl­tä oli­vat pää­te­ki­jöi­tä, mit­kä sysä­si­vät ener­gia­hak­keen uuteen nousuun. Vuon­na 2022 met­sä­hak­keen käyt­tö oli 10,8 mil­joo­naa kuutiota.

EU:ssa ja osin Suo­mes­sa­kin on kehit­ty­mäs­sä bio­ener­gian ajat­te­lun uusi mal­li. Sen mukaan ener­gia­puuk­si ei tule hyväk­syä pino­puun kokoa, ei kui­tu­puu­ta eikä mis­sään tapauk­ses­sa tuk­ki­puun kokoa edes lahon­nee­na. Haket­taa tuli­si vain lat­vus­puu­ta ja oksien koon täh­det­tä tai sen kokois­ta pienpuuta.

Näin jat­kos­sa hake­tet­ta­vat puu­ka­sat oli­si­vat käy­tän­nös­sä aikai­sem­man risu­pa­ket­tim­me kes­kei­sin­tä osaa. Tuot­tai­sim­me vain risuhaketta.

Uusi ajat­te­lu on jo vai­kut­ta­nut 2020-luvun ener­gia­puun mark­ki­noi­hin. Ener­gia­hak­keen hin­ta kään­tyi nousuun. Nousun lau­kai­si kak­si teki­jää. Ensik­si, pää­tim­me luo­pua polt­to­tur­pees­ta ener­gia­läh­tee­näm­me. Nopein ja luon­te­vin tapa on kor­va­ta polt­to­tur­ve hakkeella.

Toi­sek­si, tur­ve­pää­tös­tä­kin vauh­dit­ta­nut teki­jä on hii­li­diok­si­din pääs­tö­mak­sun voi­ma­kas nousu. Se oli vuon­na 2019 alle 30 euroa hii­li­diok­si­din ton­nil­ta. Lop­pu­vuo­des­ta 2023 pääs­tö­mak­su on ollut luok­kaa 70 euroa. Risu­hak­keel­ta pääs­tö­mak­sua ei peritä.

Uusi hakea­jat­te­lu ja hii­li­diok­si­din pääs­tö­kaup­pa kam­pe­si­vat pari­kym­men­tä vuot­ta sit­ten kehi­te­tyn risu­pa­ke­tin uudel­le tasol­le, nyt hie­man muun­tu­nee­na ja EU-ajat­te­lun kannustamana.

Ener­gia­ha­ke tulee pää­osin ilmas­to­met­siem­me har­ven­nus- ja pää­te­hak­kui­den sivu­tuot­tee­na. Ener­gia­hak­keen kysyn­nän kas­vuun ja hin­nan nousuun tykäs­ty­vät myös tuk­ki- ja kui­tu­puu­taan myy­vät metsätilalliset.

Veli Poh­jo­nen, maa­ta­lous- ja met­sä­tie­tei­den toh­to­ri, Hel­sin­gin yli­opis­ton met­sän­hoi­to­tie­teen dosent­ti, met­sä­ta­lou­den ener­gia­tuo­tan­non eme­ri­tus­pro­fes­so­ri Joen­suun yli­opis­tos­sa, Kuusamo