Päät­tä­jäl­tä: Pai­net­ta päivähoidossa

Pek­ka Kainua.

Oulus­sa ei ole elet­ty help­po­ja aiko­ja var­hais­kas­va­tuk­sen puo­lel­la. Koro­na-aika tiuk­koi­ne rajoi­tuk­si­neen ja tes­taa­mi­si­neen on tuo­nut pait­si las­ten van­hem­mil­le, myös päi­vä­ko­tien työn­te­ki­jöil­le, pal­jon lisä­kuor­maa. Samal­la sai­ras­te­lut ja karan­tee­nit ovat tuo­neet haas­tet­ta pitää yllä riit­tä­vää hen­ki­lös­tö­mi­toi­tus­ta päiväkodeissa.

Oma iso huo­le­nai­heen­sa ovat myös lisään­ty­neet haas­teet lap­sil­la. Jo pie­net lap­set tar­vit­se­vat entis­tä enem­män eri­tyis­tä tukea. Tähän pyri­tään myös varau­tu­maan uudis­tet­ta­van var­hais­kas­va­tus­lain mukai­ses­ti. Tulem­me tar­vit­se­maan pal­jon esi­mer­kik­si uusia var­hais­kas­va­tuk­sen eri­tyi­so­pet­ta­jia ja avustajia.

Akuut­ti työn­te­ki­jä­pu­la on vai­van­nut Oulun päi­vä­ko­te­ja. Van­hem­pia on jopa jou­dut­tu pyy­tä­mään hake­maan lap­sen­sa hoi­dos­ta aiem­min, tai pyy­det­ty pitä­mään lap­sia koto­na yksit­täi­si­nä päi­vi­nä. Eri­tyi­ses­ti puu­te on ollut sijai­sis­ta. Sivis­tys- ja kult­tuu­ri­lau­ta­kun­ta perus­ti­kin tänä syk­sy­nä 26 vaki­tuis­ta var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jan ja las­ten­hoi­ta­jan tehtävää.

Tämän leh­den levik­kia­lu­eel­la on myös akuut­ti tilan­puu­te päi­vä­hoi­dos­sa. Jul­ki­suu­des­sa on kes­kus­tel­tu jopa Kii­min­gin Joki­ran­nan kou­lun osit­tais­ta käyt­töön­ot­toa päi­vä­ko­dik­si. Sisäil­maon­gel­mien vuok­si pur­ku­tuo­mion saa­neen raken­nuk­sen kaa­vai­le­mi­nen pien­ten las­ten hoi­to­pai­kak­si nos­tat­taa ymmär­ret­tä­väs­ti van­hem­pien nis­ka­kar­vat pys­tyyn. Tämä ei voi olla rat­kai­su – edes tilapäisesti.

Oulus­sa, kuten muu­al­la­kin, syn­ty­vyys ale­nee ja las­ten mää­rä vähe­nee. Tämä ei suo­raan näy var­hais­kas­va­tuk­sen pii­ris­sä ole­vien las­ten vähen­ty­mi­se­nä, kos­ka yhä useam­pi käyt­tää oikeut­taan koko­päi­väi­seen päi­vä­hoi­toon. Oulu on myös muka­na kak­si­vuo­ti­ses­sa esiopetuskokeilussa.

Voi­sim­me­ko täs­sä var­hais­kas­va­tuk­sen ”krii­sis­sä” vähen­tää joten­kin pai­net­ta täyn­nä ole­viin päi­vä­ko­tei­hin? Annam­me­ko riit­tä­väs­ti tukea koto­na lap­si­aan hoi­ta­vil­le? Entä per­he­päi­vä­hoi­to? Tai ker­hot ja muut avoi­men var­hais­kas­va­tuk­sen muodot?

Mei­dän omat lap­sem­me ovat koti­hoi­dos­sa. Muka­vaa vaih­te­lua vii­kon ryt­miin tuo Kii­min­gin seu­ra­kun­nan jär­jes­tä­mä pik­ku­kou­lu kak­si ker­taa vii­kos­sa. Oulun kau­pun­ki on ansiok­kaas­ti tuke­nut tätä avoin­ta var­hais­kas­va­tus­ta. Pik­ku­kou­lu on ollut erit­täin suo­sit­tua ja laadukasta.

Nyt las­te­noh­jaa­jil­la on huo­li toi­min­nan jat­ku­mi­ses­ta kau­pun­gin sääs­tö­pai­nei­den kes­kel­lä. Oli­si kui­ten­kin hul­luut­ta lei­ka­ta täl­lai­ses­ta toi­min­nas­ta. On sel­vää, että täl­lai­sen toi­min­nan vähen­tä­mi­nen lisää koko­päi­vä­hoi­toon hakeu­tu­vien las­ten mää­rää. Se ei oli­si jär­ke­vää aika­na, jol­loin puu­tet­ta on niin tilois­ta kuin työntekijöistä.

Hyvää jou­lun aikaa kai­kil­le kas­vat­ta­jil­le – kodeis­sa, päi­vä­ko­deis­sa, ker­hois­sa ja kaikkialla!

Pek­ka Kai­nua, kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu, sivis­tys- ja kult­tuu­ri­lau­ta­kun­nan jäsen, Keskusta