Tapani Ruotsalainen.
Vietämme paastonaikaa, joka kutsuu meitä rauhoittumaan ja hiljentymään. Arjessamme kristillinen paasto ei ole kovin tuttu. Pikemminkin kiire on jokapäiväinen seuralainen.
On hyvin muodikasta sanoa, että kalenteri on täynnä. Elämä on hyvin hektistä. Paastonaika kutsuu meitä pohtimaan sitä, mikä elämässämme on todella tärkeää ja keskittymään siihen. Siitä me voimme löytämään lepoa ja rauhaa.
Paastonaikaan kuuluu keskeisenä rukous. Jeesus itse opetti, että monet vaikeat asiat elämässä eivät edisty ilman paastoa ja rukousta. Siksi paastonaika on aina rukouksen aikaa. Rukous vie meidät aina lähelle Jumalaa.
Raskaiden ja vaikeiden asioiden edessä rukous tarkoittaa sitä, että me asetamme asiamme — - — huolemme ja vaikeutemme leveimmille harteille — - — eli Jumalalle. Korona-aikana meille monelle ollut rukouskoulua. Rukous kuuluu meille kaikille. Jos emme osaa rukoilla omin sanoin, niin ulkoa opittu Isä meidän ‑rukous voi kantaa huolemme Jumalan luokse. Rukous avaa meidän sydämemme Jumalalle.
Paastonaikaan liittyy keskeisenä myös katumus. Silloin kun me mietimme sitä, mikä meidän elämässämme on tärkeää, niin silloin me väistämättä joudumme pohtimaan sitä, mitä minä olen elämässäni valinnut väärin. Katumus nostaa esiin elämän rosoisen puolen ja sen mukana syyllisyyden.
Kristillisen katumuksen tarkoitus ei kuitenkaan ole jättää meitä syyllisyyteen ja synkkyyteen, vaan se tahtoo johdattaa meidät armoon ja anteeksiantamukseen — - — ja sen kautta vapauteen ja rauhaan. Paastossa katumuksen tie on vapauden tie.
Paastonaikaan liittyy keskeisenä myös Jumalan sana. Paastonaikana me saamme varata aikaa Jumalan sanalle — - lukemalla tai kuuntelemalla. Jumalan sanalle ajan löytäminen tuntuu vaikealta.
Jos asiaa vähän miettii, niin voimme jättää yhdet uutiset kuuntelematta tai katsomatta — - tai kännykkää selaamatta — - tai sitten jonkin muun niin arkipäiväsen asian tekemättä ja täyttää sen Jumalan sanalla. Luulen, että silloin saamme matkaevästä vaellukseen.
Yleisesti paasto ymmärretään ajaksi, jolloin ei syödä joitakin ruokia. Ja totta – paasto on myös sitä. Paasto tahtoo viedä meidät myös yksinkertaisempaa elämään myös ruokailussamme. Ruokaan meillä liittyy mielihaluja ja sen vuoksi paastonaikana pois jätetty mieliruoka on hyvin tehokas muistutus siitä, mitä aikaa elämme. Joka päivä me silloin muistamme, että elämme paastonaikaa.
Paastota voimme myös joistakin muista arjen mielihaluista, joka liittyy arkeemme. Se, että me elämme yksikertaisesti, tarkoittaa myös sitä, että meillä on mahdollisuus auttaa toisia. Paasto on tällä tavalla uhraamisen aikaa.
Siunattua paastonaikaa, Tapani Ruotsalainen, Iin kirkkoherra