Nelos­tien lin­jaus, ns. Iin ohi­tus­tie, on puhut­ta­nut iiläi­siä jo neli­sen­kym­men­tä vuot­ta. Itse­kin olen otta­nut aktii­vi­ses­ti osaa kes­kus­te­luun ensin kan­sa­lai­sak­tii­vi­na, sit­tem­min kun­ta­päät­tä­jä­nä. Asian his­to­ria on ollut siis pit­kä ja vai­he­ri­kas. Ja tämä on aiheut­ta­nut han­ka­luuk­sia kun­nan maan­käy­tön suunnittelulle. 

Meil­lä poh­jo­las­sa tar­jo­aa luon­to näin tal­vel­la siner­tä­vän hämä­rän, val­kei­den lumi­ki­nos­ten ja väl­keh­ti­vän kuu­ran koris­te­le­mien pui­den kes­kel­lä ihail­ta­vak­sem­me tai­det­ta ilman eril­lis­tä kat­se­lu­mak­sua. Herk­kä kau­neus ei näy kau­pun­kien valo­me­ren kes­kel­lä eikä päi­väl­lä vir­ka-aika­na. Näi­tä elä­myk­siä voi kokea vain maa­seu­dul­la, alueil­la, jois­sa katu­va­lot eivät loi­mo­ta öiseen aikaan, eikä lii­ken­ne rul­laa pit­kin hil­jais­ta kylätietä. 

Sik­si, että tul­lak­seen vali­tuk­si pre­si­dent­tieh­dok­kaan on saa­ta­va yli puo­let anne­tuis­ta äänis­tä. Nyt käy­dyis­sä vaa­leis­sa tämä ehto ei täyt­ty­nyt. Niin­pä Suo­men sään­tö­jen mukaan kak­si eni­ten ääniä saa­nut­ta jat­kaa kil­pai­lua. Jos hei­dän jou­kos­sa ei ole äänes­tä­jän omaa ehdo­kas­ta, hän voi kat­ke­roi­tu­nee­na vetäy­tyä syr­jään, mikä ei ole oikein.

Otsi­kol­la Ii ensin kir­joi­tel­tiin 1. hel­mi­kuu­ta Ran­ta­poh­jas­sa. Käy­tän­tö­hän näyt­tää, että Iin päät­tä­jät ovat huo­len pitä­neet sii­tä, ettei ole huo­mioi­tu muu­ta kuin just se paha­nen kes­kus­taa­ja­ma, näet Iin kun­ta käsit­tää mon­ta kylää, jois­sa on vah­vaa poten­ti­aa­lia ja joka jää napaan­sa tui­jot­ta­jil­la koko­naan huo­miot­ta ja joka puo­lus­taa nope­aa uuden ohi­tus­tien rakentamista.

Koh­ta koli­see ris­teyk­sis­sä, jol­lei­vät ura­koit­si­jat ala per­ka­ta pois näky­vyy­den peit­tä­viä lumi­val­le­ja. Kuka mak­saa mah­dol­li­sen vahingon?

Oli­si­ko Iin kun­nan aika teh­dä jotain Lies­har­jun asui­na­lu­een lop­puun­saat­ta­mi­seen tai edes herä­tel­lä kiin­nos­tus­ta alu­ees­ta? Mie­les­tä­ni voi­tai­siin kokeil­la vaik­ka radi­kaa­lim­paa lin­jaa ja mark­ki­noi­da aluet­ta vaik­ka euron ton­teil­la. Kun­tam­me kui­ten­kin tar­vit­see työs­sä­käy­viä per­hei­tä, että pysym­me itse­näi­si­nä eikä tar­vit­se alkaa miet­ti­mään yhdis­ty­mis­tä Ouluun.

Pit­kä­kor­ti­nen ruo­ko­hel­pi tun­net­tiin jo 1800-luvul­la luja­na lato­jen kat­to­hei­nä­nä. 1960-luvul­la sen vil­je­lys­tä rehuk­si kiin­nos­tui Perä-Poh­jo­lan koea­se­man joh­ta­ja Aimo Isotalo.

Nyt kun Iin kun­ta­kin on siir­ty­nyt jät­tei­den lajit­te­luun ja keräi­lyyn, tuli mei­dän­kin rivi­ta­loon usei­ta lajit­te­luas­tioi­ta. Lajit­te­lu kos­kee yli nel­jän asun­non rivi­ta­lo­ja. Mik­si­hän Iin Vuo­kra­ta­lo­ja ei näy­tä kos­ke­van sama ohjeis­tus, kos­ka niil­lä ei näy­tä ole­van keräy­sas­tioi­ta. Voi­si­ko joku päät­tä­jä kun­nas­ta vastata.

Onnit­te­lut sinul­le Tipat­to­maan osal­lis­tu­neel­le! Tut­ki­mus­ten mukaan kuu­kau­den­kin alko­ho­lit­to­mal­la jak­sol­la ja alko­ho­lin käy­tön vähen­tä­mi­sel­lä voi olla monia myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen ja hyvinvointiin.

Kii­tos nimi­mer­kil­le Iin tule­vai­suu­des­ta ja ilmas­tos­ta huo­lis­saan ylei­sön­osas­to­kir­joi­tuk­ses­ta Ran­ta­poh­jas­sa 25. tam­mi­kuu­ta. Kir­joit­ta­jal­la oli rea­lis­ti­nen käsi­tys tule­vien rat­kai­su­jen mer­ki­tyk­ses­tä Iin tulevaisuudelle.