Kuivaniemi
Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Oulu, Yli-Ii, Ylikiiminki
31.12.2024 00:03
Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen valmistelun tueksi nimetyt selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä ovat luovuttaneet raporttinsa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikoselle. Raportti sisältää selvityshenkilöiden mallin uudeksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmäksi.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Lue lisää
Ajankohtaista, Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki
31.12.2024 00:00
”Säilyttäkää tämä kuntoilutempaus.” Noin luki viestissä, jonka Rantapohja sai Porukka liikkeelle! ‑tempauksen kupongin palautuksen yhteydessä. Ja kyllähän me säilytämmekin.
Lue lisää
Haukipudas, Ii, Jääli, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki
31.12.2024 00:00
Tammikuun 1. päivästä alkaen rollaattorimatkat Onni-palveluliikenteessä ovat maksullisia.
Lue lisää
Haukipudas, Ii, Kello, Kiiminki, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki
31.12.2024 00:00
Suomenpystykorva nimettiin vuonna 1979 Suomen kansalliskoiraksi. Sen erikoisuutena ja vahvuutena on, että se on jalostettu luonnonkannasta ilman risteytyksiä muiden rotujen kanssa. Suomenpystykorvaa pidetään vanhimpana koirarotuna Suomessa, ja se kuuluu vanhimpiin alkukoiriin maailmassa.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Lue lisää
Yrjö Rikhard Kehus Iistä kuoli 11.12. Hän oli 94-vuotias.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Keskiajalta 1600-luvulle. Ii tunnetaan vanhana Suur-Iin pitäjänä. Tässä Iin historiaa käsittelevässä juttusarjassa otan esille pääasiassa vain nykyistä Iitä ja Yli-Iitä koskevia asoita. Ensimmäinen kirjallinen maininta Iistä on vuodelta 1374, minkä vuoksi Iin kunta ja seurakunta viettävät 650-vuotisjuhlia. Ii kuului aluksi Pietarsaaren seurakuntaan, josta siirtyi Kemin seurakunnan alaisuuteen. Vuonna 1445 Iistä tuli oma hallintopitäjä. Dokumenttivuonna elettiin keskiaikaa (n. 1150–1500 j.a.a). Millainen Ii oli keskiajalla?
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Rantapohja toivottaa lukijoilleen hyvää joulua. Seuraava Rantapohja ilmestyy tiistaina 31.12.2024.
Oulun seudun liikenteen tasataksamalli astui voimaan 17.1. Entiset viisi vyöhykettä ovat yhdistyneet yhdeksi joukkoliikennealueeksi. Alueeseen kuuluvat seutukunnat Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä sekä Oulun kaupunki.
Rantapohja on tehnyt alueen koulujen kanssa tiivistä yhteistyötä nuortenpalsta Rantsikan juttujen suhteen jo vuodesta 2016. Tänä syksynä juttuja Rantsikkaan on ollut tekemässä 13 koulua.
Kuivaniemen nuorisoseurantalo täyttyi tälläkin kertaa ääriään myöten niin asiakkaista kuin myyjistäkin nuorisoseuran järjestämillä joulumarkkinoilla lauantaina.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Kuivaniemen Yrittäjät ry palkitsi sääntömääräisessä syyskokouksessaan viime viikonloppuna vuoden yrittäjänä Traktoriurakointi J. Niemisen. Vuodesta 2012 yrittäjän tielle lähtenyt Juha Nieminen kertoi tunnustuksen tuovan lisää virtaa.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Eino Johannes Huusko Kiimingistä kuoli 25.11.2024. Hän oli 92-vuotias.
Vain Tilaajille
Haluaisitko jatkaa lukemista?
Kirjaudu sisään tai tee tilaus
Suomen Tieyhdistys on erittäin huolestunut yksityisteiden peruskorjausavustusten määrärahatilanteesta. Usean hyvän vuoden jälkeen rahoitustaso uhkaa pudota entisestään 6,8 miljoonaan euroon ja laskua parin vuoden takaisesta huipusta on liki 80 %. Nopeasti vaihteleva rahoitustaso vaikeuttaa alan suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden toimintaa ja rahoituksen lisääntyessä hintataso nousee nopeasti tekijäpulan vuoksi. Kyse on yhdistyksen mukaan korjausvelan hallinnasta ja ilman määrätietoisia toimia korjausvelka uhkaa kasvaa nopeammin kuin sitä saadaan rajattua.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Pohde, on nimennyt Haukiputaan sosiaali- ja terveyskeskuksessa alueen asukkaille omalääkärit tämän syksyn aikana.
Karhu valittiin Suomen kansalliseläimeksi Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Helsingin Sanomien järjestämässä äänestyksessä 1985. Hyvä perustelu sille on se, että karhu on suurin petoeläin Suomessa ja koko pohjoisella ilmastovyöhykkeellä. Toisaalta karhuun liittyy ehkä eläimistä eniten mytologiaa ja symboliikkaa niin paikallisissa, maakunnallisissa kuin kansallisissa suhteissa. Karhua on voimansa ansiosta pelätty ja kunnioitettu.
Rantapohjasta 1.6.1978: Olin kaverini kanssa jänismetsällä. Ammuin jänistä kaksi kertaa perätysten, mutta jänis mitään välittämättä korvia heilutellen mylkkäsi metsän peittoon. Tähän kaverini oitis lausumaan: “Se ei varmaan kuullut.” E.S.Haukipudas