Kuivaniemi

Kai­kil­le tulee kai­hi ennem­min tai myö­hem­min, Ouluun saa­pui uusi ja tur­val­li­sem­mak­si kuvat­tu tek­niik­ka eri­lai­siin silmäleikkauksiin

Suu­rin syy suo­ma­lais­ten sil­mä­leik­kauk­siin on iän myö­tä yleis­ty­vä kai­hi. Suo­mes­sa arviol­ta 70 0000 ihmi­sel­le vuo­des­sa teh­dään sil­mä­leik­kaus, joko jul­ki­sel­la tai yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la. Toi­sek­si ylei­sin syy tul­la sil­mien leik­kauk­seen, on toi­ve pääs­tä eroon sil­mä­la­seis­ta, oli sit­ten kyse lähi tai kau­ko­näön huo­no­ne­mi­ses­ta. Tuol­loin puhu­taan sil­mien lins­si­leik­kauk­ses­ta, jos­sa vau­rioi­tu­nut lins­si pois­te­taan ja kor­va­taan uudel­la teko­lins­sil­lä, joka on usein myös monitehoinen.

Lue lisää

Lyp­sy­kar­ja­ti­lo­ja palkittiin

Osuus­kun­ta Poh­jo­lan Mai­to pal­kit­see vuo­sit­tain hyvä­laa­tuis­ta ja pal­kin­toeh­dot täyt­tä­vää mai­toa tuot­ta­nei­ta mai­don­lä­het­tä­ji­ään osuus­kun­nan omil­la pal­kin­noil­la ja Wal­ter Ehr­ström ‑mita­leil­la. Vuon­na 2024 pal­kin­toon ovat oikeu­tet­tu­ja 10 vuot­ta ja sitä kau­em­min kym­me­nen vuo­den välein yhtä­jak­soi­ses­ti hyvä­laa­tuis­ta mai­toa tuot­ta­neet mai­to­ti­lat. Sekä osuus­kun­nan pal­kin­to, että Wal­ter Ehr­ström mita­li on tun­nus­tus huo­lel­li­ses­ta työs­tä, jon­ka jul­ki­suusar­vo tukee koti­mai­sen mai­to­raa­ka-aineen ja mai­don­tuo­tan­to­ti­loil­la suo­ri­tet­ta­van elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non arvostusta. 

Lue lisää

Suun­nis­te­taan­ko kurssille?

Ran­ta­poh­jas­ta 18.8.1977: Pik­ku­tyt­tö kat­se­li äitin­sä kans­sa valo­ku­via ja kysyi äidil­tä, että kenen mie­hen kans­sa sinä tuos­sa kuvas­sa olet. Äiti vas­ta­si, että etkö sinä isää­si tun­ne. – No mikä kal­ju­pää mies se sit­ten täs­sä mei­jän kans­sa asuu, ihmet­te­li tyt­tö. A.V.Olhava





Kir­ja: Teks­tii­li­kä­si­työn his­to­ri­aa nykyvinkkelistä

Tie­to­kir­jai­li­ja, kas­viar­keo­lo­gi ja bio­lo­gi sekä neu­lo­ja ja neu­le­suun­nit­te­li­ja Tei­ja Alan­ko läh­ti tut­ki­mus­mat­kal­le koh­ti teks­tii­li­kui­tu­jen ja kudel­mien juu­ria. Aja­tuk­se­na hänel­lä oli koo­ta tie­toa ja samal­la oppia lisää van­ho­ja käsi­työ­tai­to­ja. Mat­kal­ta men­nei­syy­teen syn­tyi Vas­ta­pai­no-kus­tan­ta­mon jul­kai­se­ma kir­ja Nok­kos­vil­laa ja värt­ti­nän­keh­riä — Tari­na teks­tii­li­kä­si­työn historiasta.



Teks­ta­rit

Olha­van lap­so­sil­le näkyi ole­van kou­lu­kyy­dit kil­pai­lu­tuk­ses­sa. Häm­mäs­te­lin reit­ti­va­lin­taa ja kalus­to­vaa­ti­mus­ta. Lin­ju­ril­la pitäi­si lap­so­sia kul­jet­taa, mut­ta sel­lai­sil­la teil­lä, mis­sä ei voi ajaa edes hen­ki­lö­au­tol­la. Tämä­hän on val­lan mai­nio esi­merk­ki sii­tä, että suun­ni­tel­mat ja näin toten pää­tök­set­kin teh­dään toi­mis­tos­sa tie­to­ko­nei­den taka­na eikä ymmär­re­tä todel­lis­ta asioi­den lai­taa. Sää­lik­si käy jopa kus­kia, jos jou­tuu omal­la lin­ju­ril­la ryt­kyyt­tä­mään kinttupolkuja.


Iis­sä syy­tä luovuttaa

Ran­ta­poh­jas­ta 6.10.1977: Piha­maal­le oli kokoon­tu­nut jouk­ko kylän mie­hiä. Kes­kus­te­lun aihee­na oli täl­lä ker­taa talou­del­li­nen lama ja tuli sii­nä het­ken kulut­tua aiheek­si myös eri val­tioi­den pää­mie­het, Kek­ko­nen, Kaar­le Kus­taa jne. Aikan­sa kuun­nel­tu­aan pik­ku-Mat­ti juok­si äitin­sä luo sisäl­le pirt­tiin ja kysyi: “Äiti, äiti, kuka on Yhdys­val­to­jen nykyi­nen Kek­ko­nen?” OHTO


Vie­kää tuh­kat­kin pesäs­tä – taiteilijalle

Ran­ta­poh­jas­ta 29.9.1977: Niku oli tun­ne­tus­ti tun­ne­tus­ti nuu­ka mies ja aivan kal­ju­pää. Ker­ran sau­nas­sa hän näki emän­tän­sä pese­vän hiuk­si­aan sham­pool­la. Hän sanoi när­käs­ty­nee­nä, että mik­si sinä ostat kal­lis­ta tukan­pe­suai­net­ta. Saip­pual­la minun­kin pää­ni on puh­taak­si läh­te­nyt. Sii­hen emän­tä: “Sil­lä­pä juu­ri.” Himmi

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Tuli­nuo­let tiikerisarjassa

Ran­ta­poh­jas­ta 22.9.1977: Pik­ku-Kal­le oli saa­nut uuden pol­ku­pyö­rän. Aluk­si hän har­joit­te­li kier­tä­mäl­lä taloa ympä­ri. Ensim­mäi­sel­lä kier­rok­sel­la hän huusi isäl­le: “Kat­so ilman tois­ta kät­tä!” Toi­sel­la kier­rok­sel­la hän huusi: “Isä, kat­so, ilman käsiä!” Kol­man­nel­la kier­rok­sel­la hän vii­pyi kau­em­min kuin muil­la. Sit­ten kuu­lui: “Ifä kaf­fo, ilman ham­fai­ta!” Nimim. 2 tyt­tö Oijärveltä

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus