Kiiminki

Kun sota kul­ki Ran­ta­poh­jan alu­een läpi

Suo­men toi­nen maa­il­man­so­ta ei päät­ty­nyt­kään Neu­vos­to­lii­ton kans­sa sol­mit­tuun väli­rau­haan syk­syl­lä 1944. Yksi anka­rim­mis­ta rau­ha­neh­dois­ta oli se, että Suo­men oli pako­tet­ta­va Sak­san jou­kot pois Suo­mes­ta. Sak­san jouk­ko­ja oli poh­joi­ses­sa Suo­mes­sa yli 200 000 miestä.

Lue lisää

Omal­la tyy­lil­lä, omal­la jengillä

Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­lia on koko sen ole­mas­sao­lon ajan raken­net­tu Koi­te­li elää ry:n tii­viil­lä poru­kal­la, joka on vuo­sien aika­na hit­sau­tu­nut yhteen sau­mat­to­mas­ti. Koh­ti uut­ta fes­ti­vaa­li­vuot­ta poruk­ka läh­tee jäl­leen iloi­sin mie­lin. Ins­pi­raa­tion läh­tee­nä jär­jes­tä­jil­lä on se yhtei­sö, jol­la fes­ti­vaa­lia tehdään.

Lue lisää

Peace and Love!

Ran­ta­poh­jas­ta 25.5.1978: Nuo­ri­pa­ri oli vihit­tä­vä­nä. Papin kysyes­sä sul­ha­sel­ta “tah­dot­ko ottaa tämän… jne”, niin mor­sian kii­reh­ti vas­taa­maan: “Ottaa, ottaa. Aiko se aina­ki kotoa läh­ties­sä, ko minä sitä van­no­tin.” E.P. Oijärvi


Juha Tapio ensi vuo­den Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­leil­le

Ensi elo­kuus­sa 15.–16.8.2025 juh­li­taan jäl­leen Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­le­ja. Ensi vuo­den fes­ti­vaa­lil­la esiin­ty­vät per­jan­tai­na Egot­rip­pi, Lau­ra Vou­ti­lai­nen, Ursus Fac­to­ry, Iri­na, Mal­la ja Lyy­ti sekä yksi vie­lä jul­kai­se­ma­ton oulu­lai­nen esiin­ty­jä. Lau­an­tai­na lavoil­la näh­dään Juha Tapio, Suur­lä­het­ti­läät, Waldo´s People, Sai­maa, Asa, Frans Har­ju, Rebek­ka Holi ja Rällä.



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­voi­ma sisu

Sana sisu on joh­dos sanois­ta ’sisä’, ’sisus’,’sisällä ole­va’. Sanan tun­si jo Agrico­la, ja se esiin­tyy joh­dan­nai­si­neen suo­men mur­teis­sa. Sisu on siis voi­ma, joka syn­tyy ja nousee aivo­jen käs­kyt­tä­mä­nä ihmi­sen sisäl­tä, ihmi­sen sisäe­li­mis­tä, ”sisus­ka­luis­ta”. Elin­tär­kei­tä eli­miä ovat täs­sä sydän ja keuhkot.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kii­min­ki-leh­ti: Kii­min­gin Yrit­tä­jät ei jär­jes­tä ensi vuo­den Kiiminkipäiviä

Jo vuon­na 1974 ensim­mäis­tä ker­taa jär­jes­tet­ty­jen Kii­min­ki­päi­vien taru nyky­muo­toi­se­na on nyt lähem­pä­nä lop­pu­aan, kuin ken­ties mil­loin­kaan. Kii­min­gin Yrit­tä­jät ry koet­ti etsiä tapah­tu­mal­le uut­ta vas­tuu­ta­hoa, joka ottai­si kii­min­ki­läi­sil­le tär­keän tapah­tu­man har­teil­leen. Yhdis­tyk­sen hal­li­tus ja vuo­si­ko­kous ovat kes­kus­tel­leet asias­ta pit­kään ja päät­tä­neet, että eivät ensi vuo­den tapah­tu­maa jär­jes­tä. Tule­vai­suu­den he jät­tä­vät kui­ten­kin osin auki. Syy­nä pää­tök­sel­le on ison tapah­tu­man jär­jes­tä­mi­sen ras­kaus pie­nel­le porukalle.


Kuu­kau­den esi­ne: Sili­tys­rau­dat, ”mui­nais­ta rautaa”

Rau­dan val­mis­tus alkoi maas­sam­me 200–300 vuot­ta ennen ajan­las­kun alkua jär­vi- ja suo­mal­mis­ta. Täs­tä löy­tyy ker­ron­nat Kale­va­lan runois­ta. Sam­mos­ta on esi­tet­ty lukui­sia tul­kin­to­ja, jois­ta useat liit­ty­vät mui­nai­seen rau­dan­val­mis­tuk­sen tie­to­tai­toon, rau­ta-kuop­pa­uu­nei­hin ja pajoi­hin. Van­ha kan­san­ru­no todis­taa talon­poi­kais­rau­dan syntyä: 

”Höl­mä Tuo­nel­ta tule­vi… Maan alta Mana­lan poika 

Löy­si suos­ta ruos­te­hei­nän… Teräs­hei­nän hettehestä. 

Vei­pä Ilma­rin pajahan.