Kiiminki

Vedyn run­ko­verk­ko tulee tule­vai­suu­des­sa hal­ko­maan Ran­ta­poh­jan aluetta

Vety on nous­sut kes­ki­öön Euroo­pan ja Suo­men ilmas­to­ta­voit­teis­sa, sil­lä se tar­jo­aa val­ta­van poten­ti­aa­lin puh­taan ener­gian tuo­tan­nos­sa. Alu­eel­lis­ten rat­kai­su­jen ja tuo­tan­to­koh­tei­den osal­ta suun­ni­tel­laan jo vety­ver­kon reit­te­jä ja raken­nus­hank­kei­ta. Tavoit­tee­na on, että vety­ver­kon inves­toin­ti­pää­tös teh­täi­siin vuon­na 2026, ja vedyn siir­toin­fra­struk­tuu­ria raken­net­tai­siin vuo­sien 2027–2030 aikana.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kii­min­ki­läi­nen ener­gia-alan asian­tun­ti­ja Lau­ri Oja­la ennus­taa: Yli vii­si vuot­ta van­hat läm­pö­pum­pu­to­vat tulos­sa elin­kaa­ren­sa päähän

Suu­rin osa nykyi­sin käy­tös­sä ole­vis­ta läm­pö­pum­puis­ta ei ole etä­luet­ta­via. Tämä aiheut­taa kii­min­ki­läi­sen, pit­kää alaa seu­ran­neen ja sil­lä työs­ken­nel­leen Lau­ri Oja­lan mukaan sen, että ne ovat tul­leet elin­kaa­ren­sa päähän. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­vaa­ku­na ja vaa­ku­nae­läin leijona

Lei­jo­na Suo­men vaa­ku­nan tun­nuk­se­na liit­tyy laa­jaan ja van­haan euroop­pa­lai­seen kult­tuu­ri­taus­taan. Antii­kin aika­na lei­jo­nia tavat­tiin pait­si Afri­kas­sa myös ete­läi­ses­sä Euroo­pas­sa mm. Krei­kas­sa, Make­do­nias­sa, nykyi­sen Tur­kin alu­eel­la ja Pales­tii­nas­sa sekä laa­jal­ti Aasias­sa aina Inti­aa myöten.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Hal­ti­jae­mot ja juma­lat­ta­ret Kiimingissä

Jää­li­läi­sen Kaa­ri­na Kai­lon teks­tii­li­tai­de­näyt­te­ly “Met­so­lan ja Poh­jo­lan hal­ti­jae­mot ja juma­lat­ta­ret” on näh­tä­vil­lä Kii­min­gin pää­kir­jas­tos­sa per­jan­tai­hin 18.10. saak­ka. Näyt­te­ly tekee tutuk­si Poh­jo­lan kan­san­pe­rin­teen nai­sia eli juma­lat­ta­ria, hal­ti­joi­ta ja metsänneitoja. 


Kuu­kau­den esi­ne: Palo­kek­sit päre­kat­to­jen aikakaudelta

Maa­se­pän tako­mat rau­tae­si­neet, jois­sa kak­si piik­kiä, toi­nen sivul­le osoit­ta­va käy­rä piik­ki sekä toi­nen, hie­man var­ren suun­nas­ta ulos­päin suun­tau­tu­va. Lyhyeh­kö ruo­to, jos­sa tup­pi­kiin­ni­tys pak­suh­kol­le puu­var­rel­le. Toi­sen esi­neen piik­kien yhty­mä­koh­das­sa kiin­ni vank­ka ket­ju, jon­ka pääs­sä lenk­ki köy­den kiin­ni­tys­tä var­ten. Toi­nen piik­ki on katkennut. 


Eku Tome­ty koval­la lei­ril­lä Tampereelle

Hyvään uran alkuun pääs­syt Kii­min­gin nyrk­kei­ly­mes­ta­ri Eku Tome­ty on par­hail­laan Tam­pe­reel­le lei­rei­le­mäs­sä. Ensin hän oli Vara­lan urhei­luo­pis­tol­la, jos­sa lei­rin vetä­jä­nä toi­mi Suo­men vii­mei­sin mie­so­lym­pia­nyrk­kei­li­jä Joni Turu­nen. Lei­ril­le osal­lis­tui par­hai­ta junio­ri­nyrk­kei­li­jöi­tä ympä­ri Suomen.


Kau­pun­gin­val­tuus­to teki juh­la­pää­tök­sen uudes­ta puistosta

Oulun kau­pun­gin­val­tuus­to kokoon­tui maa­nan­tai­na ensim­mäis­tä ker­taa Oulun kau­pun­gin­ta­lol­la pit­kän remon­tin jäl­keen. Juh­lis­ta­maan mer­kit­tä­vää tapah­tu­maa val­tuus­to päät­ti raken­taa uuden toi­min­nal­li­sen puis­ton kai­ke­ni­käi­sil­le kaupunkilaisille. 


Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Maam­me – Suo­men kansallislaulu

Maam­me-lau­lun syn­nyn taus­ta­na oli Euroo­pas­sa 1840-luvul­la voi­mis­tu­nut poliit­tis-kan­sal­li­nen lii­keh­din­tä. Suo­ma­lais-kan­sal­li­nen lii­ke sai ilmai­sun­sa Emil von Qvan­te­nin kir­joit­ta­mas­sa ja Fredrik Paciuk­sen sävel­tä­mäs­sä Suo­men lau­lus­sa vuo­del­ta 1844 (”Kuu­le kuin­ka soit­to kai­kuu, Väi­nön kan­te­lees­ta raikuu…”).


Kol­man­nes nok­ka­ko­la­reis­ta tapah­tuu liuk­kail­la keleil­lä, ajo­neu­von hal­lin­nan voi menet­tää kun­nol­li­nen­kin kuljettaja

Onnet­to­muus­tie­toins­ti­tuut­ti (OTI) on teh­nyt tee­ma­ra­por­tin, jos­sa on tar­kas­tel­tu vuo­si­na 2018–2022 maan­teil­lä tapah­tu­nei­ta kuo­le­maan joh­ta­nei­ta koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sia. Koh­taa­mi­son­net­to­muuk­sil­la tar­koi­te­taan vas­tak­kai­sis­ta ajo­suun­nis­ta tul­lei­den ajo­neu­vo­jen tör­mäyk­siä, onnet­to­muu­det ovat tyy­pil­li­ses­ti niin sanot­tu­ja ”nok­ka­ko­la­rei­ta”.




Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­lin­tu – laulujoutsen

Suo­men Lin­tu­jen­suo­je­lu­neu­vos­to valit­si lau­lu­jout­se­nen vuon­na 1981 kan­sa­nää­nes­tyk­sen jäl­keen Suo­men kan­sal­lis­lin­nuk­si. Jout­se­nel­la on kui­ten­kin jo iki­van­ha ase­ma lin­tu­jen jou­kos­sa. Val­kea­na iso­na lin­tu­na lau­lu­jout­sen­ta pidet­tiin pyhä­nä eläi­me­nä, jon­ka uskot­tiin elä­vän ja liik­ku­van tämän- ja tuon­puo­lei­sen maa­il­man välillä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kan­sal­lis­sym­bo­lit innos­tuk­sen kohteena

Nykyi­sin Kii­min­gis­sä asu­va, Tai­val­kos­kel­ta kotoi­sin ole­va Jou­ko Vah­to­la alkaa kir­joit­taa Ran­ta­poh­jaan Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­leis­ta ker­to­vaa juttusarjaa. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kali­meen­kier­rok­sel­la pää­see suo­je­lua­lu­een tun­nel­maan – Nuu­tin­pa­lon pysä­köin­tia­lu­eel­ta Yli­kii­min­gin­tien var­res­ta rei­tin tavoit­taa helposti

Aivan näin päi­vi­nä on San­gin­joen luon­non­suo­je­lua­lu­een ret­kei­ly­rei­tis­tön iso, noin kah­den mil­joo­nan euron uudis­tusu­rak­ka saa­tu val­miik­si. Osa­na aluet­ta on uudis­tu­nut myös Kali­meen­kier­ros, jon­ka tavoit­taa hel­pos­ti Yli­kii­min­gin­tien uudel­ta Nuu­tin­pa­lon pysä­köin­tia­lu­eel­ta, jos­sa on run­saas­ti tilaa autoil­le. Sii­tä, onko pysä­köin­tia­lu­eel­la tal­vi­kun­nos­sa­pi­toa, ei ole vie­lä teh­ty päätöstä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus