Kiiminki

Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: karhu

Kar­hu valit­tiin Suo­men kan­sal­li­se­läi­mek­si Suo­men Luon­non­suo­je­lu­lii­ton ja Hel­sin­gin Sano­mien jär­jes­tä­mäs­sä äänes­tyk­ses­sä 1985. Hyvä perus­te­lu sil­le on se, että kar­hu on suu­rin petoe­läin Suo­mes­sa ja koko poh­joi­sel­la ilmas­to­vyö­hyk­keel­lä. Toi­saal­ta kar­huun liit­tyy ehkä eläi­mis­tä eni­ten myto­lo­gi­aa ja sym­bo­liik­kaa niin pai­kal­li­sis­sa, maa­kun­nal­li­sis­sa kuin kan­sal­li­sis­sa suh­teis­sa. Kar­hua on voi­man­sa ansios­ta pelät­ty ja kunnioitettu.

Lue lisää

Kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­sä­vel­tä­jä Jean Sibelius

Jean Sibe­lius on suo­ma­lai­nen myö­häis­ro­man­tii­kan ajan suo­ma­lai­sen tai­de­musii­kin sävel­tä­jä, epäi­le­mät­tä kan­sain­vä­li­ses­ti tun­ne­tuin ja arvos­te­tuin. Hänen kan­sal­lis­ro­mant­ti­nen, oman kan­san­sa myy­teis­tä, runou­des­ta, his­to­rias­ta ja luon­nos­ta ammen­ta­va musiik­kin­sa oli tär­keäs­sä osas­sa Suo­men kan­sal­li­sen iden­ti­tee­tin ja kan­sa­kun­nan muo­dos­tu­mi­ses­sa. Hänen musii­kil­laan oli mer­kit­tä­vä roo­li Suo­men itsenäistymisprosessissa.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Isän­maa­ta juh­lis­tet­tiin Kiimingissä

Kii­min­gin seu­ra­kun­nan itse­näi­syys­päi­vä­juh­laa vie­tet­tiin seu­ra­kun­ta­kes­kuk­ses­sa perin­tei­seen tapaan musii­kin, runo­jen ja puhei­den voi­min. Juh­las­sa myös pal­kit­tiin Kii­min­gin seu­ra­kun­nan luot­ta­mus­hen­ki­löi­tä ja työn­te­ki­jöi­tä sekä siu­nat­tiin teh­tä­vään­sä uusia työntekijöitä. 


Syn­ty­vyys kor­keam­paa kor­keas­ti kou­lu­te­tuil­la naisilla

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan vuon­na 2023 Suo­mes­sa syn­ty­neil­lä ylem­män kor­kea­kou­lu­tuk­sen suo­rit­ta­neil­la nai­sil­la koko­nais­he­del­mäl­li­syys­lu­ku oli 1,59. Luku oli sel­väs­ti kor­keam­pi kuin tätä mata­lam­min kou­lu­te­tuil­la nai­sil­la. Syn­ty­vyys las­ki kui­ten­kin edel­lis­vuo­des­ta kai­kis­sa koulutusryhmissä.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus





Omal­la tyy­lil­lä, omal­la jengillä

Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­lia on koko sen ole­mas­sao­lon ajan raken­net­tu Koi­te­li elää ry:n tii­viil­lä poru­kal­la, joka on vuo­sien aika­na hit­sau­tu­nut yhteen sau­mat­to­mas­ti. Koh­ti uut­ta fes­ti­vaa­li­vuot­ta poruk­ka läh­tee jäl­leen iloi­sin mie­lin. Ins­pi­raa­tion läh­tee­nä jär­jes­tä­jil­lä on se yhtei­sö, jol­la fes­ti­vaa­lia tehdään.


Peace and Love!

Ran­ta­poh­jas­ta 25.5.1978: Nuo­ri­pa­ri oli vihit­tä­vä­nä. Papin kysyes­sä sul­ha­sel­ta “tah­dot­ko ottaa tämän… jne”, niin mor­sian kii­reh­ti vas­taa­maan: “Ottaa, ottaa. Aiko se aina­ki kotoa läh­ties­sä, ko minä sitä van­no­tin.” E.P. Oijärvi


Juha Tapio ensi vuo­den Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­leil­le

Ensi elo­kuus­sa 15.–16.8.2025 juh­li­taan jäl­leen Koi­te­li elää ‑fes­ti­vaa­le­ja. Ensi vuo­den fes­ti­vaa­lil­la esiin­ty­vät per­jan­tai­na Egot­rip­pi, Lau­ra Vou­ti­lai­nen, Ursus Fac­to­ry, Iri­na, Mal­la ja Lyy­ti sekä yksi vie­lä jul­kai­se­ma­ton oulu­lai­nen esiin­ty­jä. Lau­an­tai­na lavoil­la näh­dään Juha Tapio, Suur­lä­het­ti­läät, Waldo´s People, Sai­maa, Asa, Frans Har­ju, Rebek­ka Holi ja Rällä.



Suo­men kan­sal­lis­sym­bo­lit: Kan­sal­lis­voi­ma sisu

Sana sisu on joh­dos sanois­ta ’sisä’, ’sisus’,’sisällä ole­va’. Sanan tun­si jo Agrico­la, ja se esiin­tyy joh­dan­nai­si­neen suo­men mur­teis­sa. Sisu on siis voi­ma, joka syn­tyy ja nousee aivo­jen käs­kyt­tä­mä­nä ihmi­sen sisäl­tä, ihmi­sen sisäe­li­mis­tä, ”sisus­ka­luis­ta”. Elin­tär­kei­tä eli­miä ovat täs­sä sydän ja keuhkot.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Kii­min­ki-leh­ti: Kii­min­gin Yrit­tä­jät ei jär­jes­tä ensi vuo­den Kiiminkipäiviä

Jo vuon­na 1974 ensim­mäis­tä ker­taa jär­jes­tet­ty­jen Kii­min­ki­päi­vien taru nyky­muo­toi­se­na on nyt lähem­pä­nä lop­pu­aan, kuin ken­ties mil­loin­kaan. Kii­min­gin Yrit­tä­jät ry koet­ti etsiä tapah­tu­mal­le uut­ta vas­tuu­ta­hoa, joka ottai­si kii­min­ki­läi­sil­le tär­keän tapah­tu­man har­teil­leen. Yhdis­tyk­sen hal­li­tus ja vuo­si­ko­kous ovat kes­kus­tel­leet asias­ta pit­kään ja päät­tä­neet, että eivät ensi vuo­den tapah­tu­maa jär­jes­tä. Tule­vai­suu­den he jät­tä­vät kui­ten­kin osin auki. Syy­nä pää­tök­sel­le on ison tapah­tu­man jär­jes­tä­mi­sen ras­kaus pie­nel­le porukalle.