Nyt pitäi­si kii­rees­ti nos­taa haloo­ta lupii­nis­ta, tuos­ta kovaa vauh­tia leviä­väs­tä hai­tal­li­ses­ta vie­ras­la­jis­ta (Lupi­nus), joka on ruven­nut kuk­ki­maan tei­den var­sil­la ja talo­jen liit­ty­mis­sä. Oikea ja help­po eko­te­ko juu­ri täl­lä het­kel­lä oli­si tait­taa kaik­ki kuk­ki­vat yksi­löt, jol­loin tämän vuo­den sie­men­le­viä­mi­nen estyy. Myö­hem­min kesäl­lä ja syk­syl­lä kas­via voi­si vähen­tää pois­ta­mal­la pik­ku kuo­kal­la tyvi­mu­ku­lat ja maa­dut­ta­mal­la ne. Mis­sään nimes­sä nii­tä ei saa vie­dä kaa­to­pai­kal­le tai metsään.

Hau­ki­pu­taa­lai­se­na luki­ja­na olen seu­ran­nut Ran­ta­poh­jas­ta siel­lä käy­tä­vää talous­jä­te­ve­sien vie­mä­röin­ti­han­ket­ta ja ‑kes­kus­te­lua. Tut­ki­kaa­pa kaik­ki liit­ty­mis­py­kä­lät ja aiheu­tu­vat mak­sut tar­koin. Ettei käy niin kuin tääl­lä Kel­los­sa haja-asu­tusa­lu­eel­la Oulun Veden kans­sa, kun liit­ty­mis­mak­sun hin­nan mää­rit­te­lyyn sisäl­ly­tet­tiin kaik­ki maa­ti­lal­la ole­vat käyt­tä­mät­tö­mät­kin raken­nuk­set ja tönöt. Lisäk­si tie­ten­kin tuli pump­paa­mon kustannukset.

Ei ole ihme, että väki­val­ta ja lyö­mi­nen rehot­ta­vat, kun raa­mat­tu­kin kai­ken maa­il­man ajan roh­kais­sut ja oikeut­ta­nut rak­kau­den osoi­tuk­se­na lyö­mi­sen ja kuri­tuk­sen! Lue Hepr.12: 5–6 ja ihmettele. 

Iin Konis­sa liik­kuu mus­ta pit­kä­kar­vai­nen kis­sa ja tap­paa pik­ku­lin­tu­ja. Kis­sa liik­kuu yöai­kaan. Kis­sa on häi­ri­köi­nyt jo usean vuo­den ajan. Pihal­ta löy­tyy kuol­lei­ta päät­to­miä pik­ku­lin­tu­ja. Kis­sa on ilmei­ses­ti vil­li­kis­sa, kun ei ole pan­taa. Kun lin­nun­pönt­tö­jä puh­dis­te­taan, niin löy­tyy kuol­lei­ta poi­kuei­ta. Kis­sa tap­pa­nut emot ja poi­ka­set kuol­leet näl­kään. Kis­sa käy tar­peil­laan kuk­ka­pen­kis­sä ja las­ten hiek­ka­laa­ti­kol­la. Jos kis­sal­la on omis­ta­ja, niin pitä­köön kis­san­sa kiinni!

Oulun voit­to Euroo­pan kult­tuu­ri­pää­kau­pun­gik­si vuo­del­le 2026 on otet­tu rie­mun­kil­jah­duk­sin vas­taan. Tit­te­li mer­kit­see meil­le pal­jon. Kat­seet ovat kään­ty­neet poh­joi­seen ja mei­dän mah­dol­li­suuk­siin. Saam­me esil­le hie­man oma­lei­mais­ta, pai­kal­lis­ta, luo­vien alo­jen har­ras­ta­jien ja ammat­ti­lais­ten osaa­mis­ta. Haluam­me teh­dä kult­tuu­ri-ilmas­ton­muu­tok­sen, jos­sa jokai­nen kun­ta­lai­nen pää­see osal­lis­tu­maan ja osak­si juhlavuotta.

Jat­ko-sodan jäl­keen elet­tiin voi­ma­kas­ta jäl­leen­ra­ken­nusai­kaa. Suo­mel­le lan­ke­si mak­set­ta­vak­si suu­ret sota­kor­vauk­set ja maal­la piti teol­lis­tua nopeas­ti. Nopeas­ti teol­lis­tu­va Suo­mi tar­vit­si kipeäs­ti säh­köä ja 1940-luvul­la paras tapa tuot­taa säh­köä oli vesi­voi­ma. Kar­ja­lan menet­tä­mi­sen myö­tä mene­tet­tiin suu­ret vesi­voi­ma­va­rat Vuok­sen vesis­tös­sä ja näin pää­dyt­tiin val­jas­ta­maan Oulu­jo­ki ja Kemi­jo­ki sähköntuotantoon.