Suo­mes­sa mies­ten­päi­vä ei ole vakiin­tu­nut juh­la­päi­väk­si. Kan­sain­vä­li­nen nais­ten­päi­vä on kan­sain­vä­li­nen vuo­si­päi­vä, jota on vie­tet­ty 8. maa­lis­kuu­ta 1900-luvun alku­puo­lel­ta läh­tien. Vuon­na 1975, jota vie­tet­tiin kan­sain­vä­li­se­nä nais­ten vuo­te­na, Yhdis­ty­neet kan­sa­kun­nat vah­vis­ti päi­vän vie­ton ja se sai samal­la nimen ”Yhdis­ty­nei­den kan­sa­kun­tien nais­ten oikeuk­sien ja kan­sain­vä­li­sen rau­han päivä”.

Jo kah­dek­san­nel­la luo­kal­la pää­tim­me, että läh­dem­me johon­kin eri­lai­seen paik­kaan TET-har­joit­te­luun. Saim­me idean läh­teä kat­so­maan, mitä edus­kun­nas­sa oikeas­ti tapah­tuu. Pom­pim­me ilos­ta, kun TET-paik­ka kes­kus­tan kan­san­edus­ta­ja Timo Meh­tä­län apu­na var­mis­tui. Täs­sä teks­tis­sä ker­rom­me mitä har­joit­te­lu­vii­kol­la tapahtui.

Hal­li­tus­oh­jel­ma hei­ken­tää työn­te­ki­jän arkea ja oikeuk­sia. Työ­suh­tei­siin liit­ty­vä epä­var­muus näkyy monel­la taval­la. Meil­le JHL-aktii­veil­le on jää­nyt epä­sel­väk­si, mik­si hal­li­tus pyr­kii toi­mil­laan vai­keut­ta­maan työn­te­ki­jöi­den pää­syä vaki­tui­seen työsuhteeseen.

Lait­tai­si­vat kaik­ki hir­ven­pyy­tä­jät oikean hir­vi­koi­ran, niin ei tar­vit­si­si olla kateel­li­nen mui­den koirista.

”Sinä poh­jois­poh­ja­lai­nen ihmi­nen olet meil­le tär­keä. Näem­me ja kuu­lem­me tar­pee­si. Toi­mim­me yhden­ver­tai­ses­ti hyvin­voin­ti­si, tur­val­li­suu­te­si ja aktii­vi­sen osal­lis­tu­mi­se­si hyväksi.”

Ii on muut­to­tap­pio­kun­ta. Epä­on­nis­tu­nut kun­ta­lii­tos rea­li­soi­tuu. Kou­lu lop­puu ja syr­jä­ky­lät tyh­je­nee. Mikä kou­lu läh­tee seuraavaksi?

YK:n sään­nöl­li­sis­sä ilmas­to­ko­kouk­sis­sa on yri­tet­ty jo vuo­si­kausia kes­kit­tyä hii­li­diok­si­din fos­sii­li­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­seen. Mitä pääs­töil­le on tapahtunut? 

Liha­vuus, elin­tas­osai­rau­det ja rapa­kun­toi­suus ovat räjäh­tä­neet sil­mil­le epi­de­mian lail­la vii­meis­ten parin vuo­si­kym­me­nen aika­na. Mikä mei­tä oikein vai­vaa?! Län­si­mai­nen elä­män­ta­pa pika­ruo­ka einek­si­neen, herk­kui­neen ja jat­ku­vi­ne napos­te­lui­neen sekä makei­ne juo­mi­neen yhdis­tet­ty­nä pas­sii­vi­seen lii­kun­ta­kult­tuu­riin teke­vät tuho­jaan. Emme­kö todel­la tie­dä, ymmär­rä, viit­si tai ken­ties jopa väli­tä ter­vey­des­täm­me? Kan­sa on jakau­tu­mas­sa jenk­ki­tyy­liin entis­tä vah­vem­min kah­tia elä­män­ta­poi­neen “pelaa­jiin ja kat­so­jiin”. Jokai­nen joka tun­tee koh­dal­laan tar­vet­ta, voi ottaa itse­ään “nis­kas­ta kiin­ni” akti­voi­tu­mal­la ja pie­nil­lä päi­vit­täi­sil­lä arjen valin­noil­laan vai­kut­taa posi­tii­vi­ses­ti hyvinvointiinsa.