Oulun pii­rin dema­ri­nais­ten kevät­ko­kous osoit­taa tuken­sa Suo­men lap­si­per­heil­le. Vii­me viik­ko­jen ajan on otsi­koi­hin nous­sut nuor­ten ja las­ten teke­mät väki­val­ta­teot. Väki­val­tai­nen toi­min­ta on aina seu­raus­ta jos­tain. Las­ten ja nuor­ten pahoin­voin­ti sekä hei­kot tuki­ver­kos­tot edis­tä­vät väki­val­lan syn­ty­mis­tä. Jul­kis­ten pal­ve­lu­jen roo­li, vas­tuut ja riit­tä­vyys ovat mer­ki­tyk­sel­li­siä ja nii­tä tulee vah­vis­taa. Pal­ve­lut eivät ole riit­tä­viä koh­taa­maan lap­sia ja nuo­ria aidos­ti ja oikea-aikaisesti.

Miten ymmär­rän sanan kult­tuu­ri omas­sa arkie­lä­mäs­sä­ni. Onko asia minua var­ten vai onko se jon­kun pie­nen elii­tin tai muu­ten vain parem­pio­sais­ten etuoi­keus. Ohei­set ennak­ko­luu­lot lie­nee paras­ta heti alkuun­sa heit­tää romu­kop­paan. Kult­tuu­ri on kai­ken kaik­ki­aan niin laa­ja ja moni­säi­kei­nen asia, että se pakos­ta­kin eri lon­ke­roi­neen kos­ket­taa mei­tä jokaista.

Tei­den kun­to puhu­tut­taa suo­ma­lai­sia ja sil­le löy­tyy perus­teet. Väy­lä­vi­ras­ton ennus­teen mukaan tänä vuon­na huo­no­kun­tois­ten tei­den osuus kas­vaa noin 9 000 kilo­met­riin. Rei­lun vuo­si­kym­me­nen aika­na muu­tos on ollut mer­kit­tä­vä, sil­lä vuon­na 2011 huo­no­kun­tois­ten tei­den mää­rä oli noin 3000 kilo­met­riä. Tra­fico­min tilas­tot osoit­ta­vat, että lähes samal­la aika­vä­lil­lä tie­lii­ken­teen osuus koko kul­je­tus­suo­rit­tees­ta on nous­sut 68 pro­sen­tis­ta 75 prosenttiin.

Olem­me Vapau­den lii­ton ehdok­kai­den kans­sa kier­tä­neet ahke­ras­ti Oulun vaa­li­pii­riä, olem­me poi­ken­neet myös Lapin vaa­li­pii­rin puo­lel­la. Jo täs­sä koh­taa on käy­nyt sel­väk­si, että seu­raa­vas­sa ker­to­ma­ni tär­keät kan­saa kos­ket­ta­vat aiheet on sivuu­tet­tu syys­tä tai toi­ses­ta jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa. Nii­tä ei ole kysyt­ty vaa­li­ko­neis­sa, eikä lii­oin eri­lai­sis­sa panee­leis­sa tai vaa­li­ten­teis­sä. Aiheet nouse­vat voi­mak­kaas­ti kui­ten­kin tel­toil­la puheek­si ja ne ansait­se­vat tul­la jul­ki­ses­ti ker­ro­tuk­si. Kan­san tun­not, aja­tuk­set ja koke­muk­set ovat juu­ri nii­tä, mis­tä mei­dän on puhut­tu­va ja tar­vit­ta­viin toi­miin ryhdyttävä.

Hyvin­voi­va koti on onnel­li­sen lap­suu­den tur­va­sa­ta­ma. Samal­la hyvin­voi­va ja tasa­pai­noi­nen koti aut­taa van­hem­paa tai van­hem­pia jak­sa­maan arjes­sa. Per­heet ovat­kin yhteis­kun­nan perus­yk­si­köi­tä, joi­ta hyvin­voin­ti­val­tion on tuet­ta­va. Puhum­me pal­jon ennal­taeh­käi­se­vis­tä toi­mis­ta, mik­si niin usein unoh­dam­me lap­si­per­he­köy­hyy­den kit­ke­mi­sen tärkeyden?

Eläm­me edus­kun­ta­vaa­lien vii­meis­tä viik­koa. Jän­ni­tys tii­vis­tyy. Jokai­nen kan­sa­lai­nen, äänes­tä­jä, pää­see vai­kut­ta­maan Suo­men tule­vaan suun­taan. Min­kä­lai­nen tuo suun­ta on?

Har­vaa­na­su­tus­ta seu­dus­ta, jota Poh­jois-Suo­mi on, täy­tyy pitää huol­ta. Glo­baa­li kehi­tys ja huol­to­var­muus­ti­lan­ne on osal­taan nos­ta­nut poh­joi­sen ulot­tu­vuu­den uudel­le tasol­le. Kan­sal­li­ses­ti on kova vään­tö menos­sa sii­tä, miten rahat jae­taan maa­kun­tien kes­ken, lisäk­si on EU:n kohee­sio­po­li­tiik­ka joka ei toteu­du poh­joi­ses­sa niin kuin pitäi­si. EU:n kohee­sio­po­li­tii­kan tavoit­teen on vähen­tää kehi­ty­se­ro­ja aluei­den välil­lä ja luo­da hyvin­voin­nin edel­ly­tyk­siä mui­ta hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vil­le ihmi­sil­le. Poli­tii­kal­la tavoi­tel­laan nykyis­tä parem­paa talou­del­lis­ta, sosi­aa­lis­ta alu­eel­lis­ta tasa­pai­noa Euroopassa.