Syrjintä ei ole naurun asia
Suuret kiitokset hyvästä ja aina ajankohtaisesta kirjoituksesta Tiina M Haukipudas.
Lue lisääSuuret kiitokset hyvästä ja aina ajankohtaisesta kirjoituksesta Tiina M Haukipudas.
Lue lisääKiitokset Pertti Huoviselle asiantuntevista ja monipuolisista Iin historiaa valottavista artikkeleista. Voisiko ko. artikkelit koota yksiin kansiin.
Lue lisääOllinkorven tuulivoimahanke on saanut paljon keskustelua aikaan sekä puolesta että vastaan ja moni onkin vaatinut suoraselkäisyyttä asiassa kuntavaaliehdokkailta. Aihe on sinäänsä paljon tunteita herättävä, koska asiassa ovat puntaroitavina mm. kunnan saama vero, ihmisten saama vuokratulo, paikallisten asukkaiden viihtyvyys sekä ympäristö ja luonto.
Lue lisääDigipalvelut ja teknologia voivat aiheuttaa skeptisyyttä ja turhautumista uuden opettelun kannalta, sillä vanhat tottumukset tuntuvat parhaalta vaihtoehdolta. Moni perui sosiaali- ja terveyspalvelujen käyntejä viime vuonna, sillä ihmisiä ohjeistettiin välttämään sosiaalisia kontakteja.
Lue lisääEsi-isäsaalistajille metsä on pyhä paikka. Ennen kuin hän lähtee pyyntiretkelle saloja samoamaan, korpia koluamaan, hän peseytyy kunnolla ja pukee ylleen.…..
Kyllä ei voi valittaa lumen puutetta! Sitä vaan, että ei kohen koskaan. Nyt sitä on jo liikaa. Olen yrittänyt kaupitella lunta ohikulkeville lenkkeilijöille. Vieläpä itse kolattuna, oikeenkin edulliseen hintaan! Ei ole kukaan ostanut. Mansikanpoiminnassa lienee aivan erilaiset lainalaisuudet?
Miten käy, kun sopimuskausi myllyjen osalta loppuu? Kuka viimekädessä purkaa myllyt, jos asiat ei mene niin kuin on sopimuksessa sovittu?
Lueskelin Oulun ympäristöohjelmaa 2026 – kohti hiilineutraalia Oulua. Ympäristöohjelman valmisteluun on osallistunut yli 300 henkilöä, eikä reuna-alueita ole ollenkaan huomioitu tässä ohjelmassa! Tässäpä muutama esimerkki miten reuna-alueita näivetetään Oulussa.
Vielä 2010-luvulla energiapuun tuotanto ei ollut metsänkasvattajalle kannattavaa. Maailmanmarkkinoiden halpa kivihiili ja EU:n haparoiva ilmasto-ote varmistivat, että emme luopuneetkaan kivihiilestä.
Tämä tapahtui kerran, kauan sitten, kun minäkin olin pieni, ekaluokkalainen. Silloin oli se pelottava keuhkotauti leviämässä koko Suomeen. Sitä pelättiin myös Iihin kuuluvassa pienessä Jakkukylän koulussa. Ja sitten! Eräänä päivänä tuli terveystäti kouluumme ilmoittamaan, että: “Olen nyt tullut rokottamaan teidät sitä uutta ja pahaa tautia vastaan. Sitten ette sairastu siihen ja sehän on hyvä asia. Eikös vaan?”.
Iin Alarannalla keltaiseen takkiin pukeutunut pojannappula ajelee moottorikelkalla latu-uraa pitkin. Latu on usein hiihtokelvottomassa kunnossa. Voisitteko vanhemmat opastaa lapsianne ajelemaan muualla.
Eipä Ilmatar -”asiantuntijat” vastanneet kysymykseen myllyjen öljymäärästä per mylly. Luvattiin webinaarissa vastata sähköpostiin…eipä oo vastattu.
Meitä iiläisiä vedätetään nyt pahan kerran. Yleisen ilmastohypetyksen nimissä meiltä viedään kallisarvoisin omaisuus, mitä meillä on: mahdollisuus elää luonnonläheistä elämää. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas metsä- ja suoalue muutetaan teollisuusalueeksi. Valtavien betoniperustusten päälle rakennetut myllyt ja 20 metriä leveät soratiet hallitsevat maisemaa. Ei sinne ole asiaa eläimillä eikä ihmisillä.
Miettikäähän nykyiset ja tulevat Iin kunnan päättäjät, että ette edes ajattele kunnan töiden ulkoistamista. Se on vanhanaikainen ja kallis tie.
Miten on mahdollista, että Iin terveyskeskuksesta ei saa kiireetöntä lääkäriaikaa kuin vähintään kuukauden tai kaksi jonottamalla. Päivystävä lääkäri on, mutta konsultoivaa lääkäriä ei. Missä lääkärimme ovat? Koronaa ei tähän liene voi syyksi sanoa niin kuin melkein kaikkeen sanotaan. Samoin kaikissa neuvola‑, koulu‑, kotihoidossa ym. lääkärit ovat olleet ennenkin ja aikoja silti riitti asiakkaille. Miksi ei nyt riitä? Kuulin, että kaikki lääkärit eivät ole töissä normaalia työaikaa. Kuinkahan pitkään? Lohduteltu on, että sentään kesällä on sitten enemmän lääkäreitä.
…ja lissää tullee, valitettavasti. On ollu surullista seurata tätä myllyjen tarinaa. Ihimiset on aikanaa hakkeutunu luontoon ja rakentanneet kotisa sinne. Siellä on saanu olla luonnon rauhasa. Perustaa perhe ja toimeentulo.