Ran­ta­poh­jas­ta 31.7.1980: Van­ha muo­ri oli jo vuo­sia nos­ta­nut kan­sa­ne­lä­ket­tään kuit­taa­mal­la sen puu­mer­kil­lä, joka oli yksin­ker­tai­nen ris­ti. Ker­ran kui­ten­kin sat­tui niin, että muo­ri häm­mäs­tyt­ti vir­kai­li­jan täy­del­li­ses­ti vetäi­se­mäl­lä ris­tin­sä ympä­ril­le ympy­rän. Tut­tu vir­kai­li­ja häm­mäs­te­li mois­ta tekoa ja kysyi­kin sen syy­tä muo­ril­ta. Muo­ri vas­ta­si kevyes­ti hymäh­täen: “No se on nyt näh­kääs niin, että minä höy­räh­din van­hoil­la päi­vil­lä­ni mene­mään nai­mi­siin.” V.K. Haukipudas