Poisnukkuneet ja maanpoveen saatetut
Paavo Johannes Hyry Iistä kuoli 1.10. Hän oli 78-vuotias.\n>Taisto Arvid Mettovaara Iistä kuoli 27.9. Hän oli 73-vuotias.
Lue lisääPaavo Johannes Hyry Iistä kuoli 1.10. Hän oli 78-vuotias.\n>Taisto Arvid Mettovaara Iistä kuoli 27.9. Hän oli 73-vuotias.
Lue lisääSaat Rantapohjan loppuvuoden 2024 numerot nyt veloituksetta, kun tilaat lehden ensi vuodeksi. Tarjous koskee sekä paperi- että digilehden tilauksia ja…
Lue lisääNainen Suomen henkilöitymänä esiintyi ensi kerran Ruotsissa Kustaa III:n hallituskaudella 1775 mitalissa, joka suunniteltiin kuninkaan Suomessa käynnin kunniaksi. Sillä haluttiin vihdoin korostaa Suomen merkitystä valtakunnassa ja sen tarvitsemia uudistuksia. Kuvan selitys oli: ”Kuningas roomalaisessa puvussa syleilee maassa olevaa Suomea, joka on nainen tornikruunu pääsään.” Vaikka mitali ei lyötynä toteutunut, se todistaa Suomen aseman korostumista Ruotsin valtakunnassa.
Lue lisääJäälissä kuohuu. Ostarin kehitys suututtaa asukkaita. Hienoa tietenkin on, että kylälle saadaan toinen kauppa ja sen myötä kilpailua päivittäistavaroiden hintoihin.…
Lue lisääVaikka erillisrauhaan Neuvostoliiton kanssa oli päästy, ja aselepo alkoi syyskuun alussa 1944, riehui kahdeksankymmentä vuotta sitten Pohjois-Suomessa vielä Lapin sota, Neuvostoliiton valvontakomission edellyttämä saksalaisten ajaminen pois Suomen maaperältä.
Keskustan kiiminkiläinen kansanedustaja Pekka Aittakumpu loikkaa perussuomalaisiin. Asia tuli julki lauantaina perussuomalaisten tilaisuudessa Oulussa, kun puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi, että Aittakumpu hakee jäseneksi perussuomalaisten eduskuntaryhmään.
Mauno Uolevi Kauppila Iistä kuoli 21.9. Hän oli 79-vuotias.
Oulun kaupunginhallitus kokoontui talousarvioseminaariin ja kokoukseen Rovaniemelle viime torstaina ja perjantaina. Seminaarin ja kokouksen kerrotaan sujuneen hyvässä yhteishengessä siitä huolimatta, että talousarviomuutoksia on tehty 46 kappaletta.
Oulun kaupunki on määrännyt jääliläisyrittäjälle uhkasakon maksettavaksi. Rakennuslautakunta on jo syyskuussa 2022 asettanut omistajalle velvoitteet siistiä tonttien alue poistamalla sieltä koneet ja laitteet sekä kunnostaa alue ympäristöön soveltuvaksi puistoksi.
Aleksis Kiveä (1834–1872) pidetään, voi sanoa yksimielisesti, Suomen kansalliskirjailijana. Tämä asema perustuu erityisesti hänen romaaniinsa Seitsemän veljestä, jota sanotaan Suomen kansallisromaaniksi. Kivi oli kirjailijana uranuurtaja, suomalaisella kaunokirjallisuudella ei ennen häntä ollut juurikaan perinteitä. Niinpä Seitsemän veljestä aloitti suomalaisen romaanin historian, ja hänen näytelmänsä, kirkkaimpana Nummisuutarit, loivat perustan suomalaiselle näytelmäkirjallisuudelle.
Rantapohjasta 6.4.1978: Mies kertoilee lääkärille: – Voisiko tohtori antaa vastausta pulmaani. Minusta kun tuntuu, että olen hevonen. – No, onko kauankin siltä tuntunut? kysyy lääkäri. – Varsasta asti tietenkin, vastaa potilas. A.M. Haukipudas
Vety on noussut keskiöön Euroopan ja Suomen ilmastotavoitteissa, sillä se tarjoaa valtavan potentiaalin puhtaan energian tuotannossa. Alueellisten ratkaisujen ja tuotantokohteiden osalta suunnitellaan jo vetyverkon reittejä ja rakennushankkeita. Tavoitteena on, että vetyverkon investointipäätös tehtäisiin vuonna 2026, ja vedyn siirtoinfrastruktuuria rakennettaisiin vuosien 2027–2030 aikana.
Esa Johannes Erkkilä Haukiputaalta kuoli 20.9. Hän oli 79-vuotias.
Jäälinmaja jäi syyskuun lopussa tyhjilleen, kun kaupunki irtisanoi sen vuokrasopimuksen päättymään 30.9.2024. Maja oli vuokrattuna liikehuoneiston vuokrasopimuksella yksityiselle elinkeinoharjoittajalle juhla-…
Oulun kaupunginvaltuusto kokoontui maanantaina ensimmäistä kertaa Oulun kaupungintalolla pitkän remontin jälkeen. Juhlistamaan merkittävää tapahtumaa valtuusto päätti rakentaa uuden toiminnallisen puiston kaikenikäisille kaupunkilaisille.
Maamme-laulun synnyn taustana oli Euroopassa 1840-luvulla voimistunut poliittis-kansallinen liikehdintä. Suomalais-kansallinen liike sai ilmaisunsa Emil von Qvantenin kirjoittamassa ja Fredrik Paciuksen säveltämässä Suomen laulussa vuodelta 1844 (”Kuule kuinka soitto kaikuu, Väinön kanteleesta raikuu…”).