Ii

Suku­tut­ki­joi­ta kool­la Ako­lan kartanossa

Suku­tut­ki­muk­seen pereh­ty­nei­tä iiläis­taus­tai­sia sekä muu­al­ta­kin lähia­lueil­ta ole­via alan har­ras­ta­jia kokoon­tui Ako­lan kar­ta­noon Poh­jois-Iihin semi­naa­ri­ta­pah­tu­maan, joka käyn­nis­tyi tutus­tu­mal­la Ako­lan nykyi­siin tiloi­hin ja nii­den käyt­töön. Kar­ta­non omis­ta­ja Tee­mu Kur­ke­la sekä hänen naa­pu­ris­sa asu­va suku­lai­sen­sa Juha Jäm­sä esit­te­li­vät raken­nuk­sen ullak­koa myö­ten ja ker­toi­li­vat myös kiin­teis­tön vaa­ti­mis­ta mit­ta­vis­ta kunnostustöistä. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Kes­kia­jal­ta 1600-luvul­le, Iin his­to­ri­aa osa I

Ii tun­ne­taan van­ha­na Suur-Iin pitä­jä­nä. Täs­sä Iin his­to­ri­aa käsit­te­le­väs­sä jut­tusar­jas­sa otan esil­le pää­asias­sa vain nykyis­tä Iitä ja Yli-Iitä kos­ke­via asoi­ta. Ensim­mäi­nen kir­jal­li­nen mai­nin­ta Iis­tä on vuo­del­ta 1374, min­kä vuok­si Iin kun­ta ja seu­ra­kun­ta viet­tä­vät 650-vuo­tis­juh­lia. Ii kuu­lui aluk­si Pie­tar­saa­ren seu­ra­kun­taan, jos­ta siir­tyi Kemin seu­ra­kun­nan alai­suu­teen. Vuon­na 1445 Iis­tä tuli oma hal­lin­to­pi­tä­jä. Doku­ment­ti­vuon­na elet­tiin kes­kiai­kaa (n. 1150–1500 j.a.a). Mil­lai­nen Ii oli keskiajalla?

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää


Luon­non­suo­je­lu­työ­tä pin­taa syvemmältä

Suo­men ympä­ris­tö­kes­kuk­sen mal­lin­ta­mia hiek­ka­särk­kiä etsi­tään Iis­sä. Mal­lin­nuk­set ovat ennus­tei­ta hiek­ka­särk­kien levin­nei­syy­des­tä, eivät var­maa tie­toa. Kesän ajan Perä­me­ren hiek­ka­sär­kil­le on teh­ty, ja teh­dään edel­leen sukel­luk­sia, jot­ta voi­daan paran­taa näi­tä mal­lin­nuk­sia ja yli­pää­tään tie­tää pitä­vät­kö ennus­tuk­set paik­kaan­sa. Kol­me Met­sä­hal­li­tuk­sel­le työs­ken­te­le­vää meri­bio­lo­gia on teh­nyt nel­jän vii­kon ajan sukel­luk­sia Iis­sä merel­lä tut­kien hiek­ka­särk­kiä sekä nii­den elä­mää. Nämä bio­lo­git ovat 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus



Lin­tu­jen ren­gas­ta­ja pelas­tet­tiin suolta

Kadon­neen mie­hen etsin­tä aiheut­ti polii­sin ja Raja­var­tio­lai­tok­sen yhtei­sen teh­tä­vän Iis­sä lau­an­tai­na. Iis­sä oli mies läh­te­nyt suol­le jo aamul­la ren­gas­ta­maan lin­tu­ja. Omai­set huo­les­tui­vat, kun mie­heen ei saa­tu enää ilta­päi­vän jäl­keen yhteyt­tä ja he soit­ti­vat asias­ta hätäkeskukseen.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus


Illin­juok­sut 2024: Tuk­ku ennä­tyk­siä Illis­sä – Jani Mää­täl­le jo vii­des voitto

Illin kir­kon­pen­kin har­ras kan­sa oli luke­nu Ran­ta­po­ho­jas­ta Iin kirk­ko­her­ran­vir­kaa hake­neit­ten haas­tat­te­lun. Väen ja pai­kan huo­mioon ottaen asias­ta käy­tiin vili­kas­ta kes­kus­te­lua. Äänes­ty­sin­toa tun­tui ole­van. Poruk­ka poh­ti, että lehen muk­kaan näyt­ti ole­van päte­vä kaksikko.

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus




Kuusi­kymp­pi­se­nä vireäm­pi kuin koskaan

Iin Reser­vi­läi­set ry:n kuu­den­kym­me­nen vuo­den ikään ehti­nyt­tä tai­val­ta juh­lis­tet­tiin Iin met­säs­ty­syh­dis­tyk­sen majal­la ruo­kai­lun, puhei­den ja musii­kin paris­sa. Yhdis­tyk­sen his­to­rias­ta ker­toi­li nykyi­nen puheen­joh­ta­ja Sami Jun­ni­la, ja Reser­vi­läis­lii­ton ter­veh­dyk­sen juh­laan toi toi­nen vara­pu­heen­joh­ta­ja Pasi Park­ki­la.


Puris­tuk­siin jää­nyt mies meneh­tyi Iissä

Polii­si, pelas­tus­lai­tos ja ensi­hoi­to sai­vat pelas­tus­teh­tä­vän Iihin tiis­tai­na kel­lo 14 aikoi­hin. Pelas­tus­lai­tok­sen tie­dot­teen mukaan mies­hen­ki­lö oli jää­nyt kla­pi­ko­neel­la polt­to­pui­ta teh­des­sään jumiin puun­run­gon ja koneen väliin. Syy hen­ki­lön jumiin jää­mi­seen on vie­lä tuntematon.


Kuka on Ran­ta­poh­jan kesä­tyyp­pi 2024?

Ran­ta­poh­jan kesä­tyyp­pe­jä yhdis­tää ensin­nä­kin val­mius hul­lut­te­luun ja haus­kaan kesä­tyyp­pi-jut­tuun mukaan läh­te­mi­nen, mut­ta sen lisäk­si hei­tä yhdis­tää koti­seu­tu­rak­kaus ja ylpeys omaa koti­seu­tu­aan koh­taan. Ran­ta­poh­jan aluet­ta onkin edus­ta­mas­sa jouk­ko per­soo­nia niin Kel­los­ta, Hau­ki­pu­taal­ta, Iis­tä ja Kui­va­nie­mel­tä kuin Kii­min­gis­tä, Jää­lis­tä, Yli­kii­min­gis­tä kuin Yli-Iistäkin.


Iiläis­läh­töi­sen Elii­na Tas­ki­sen vai­hei­ta­kin valot­ta­va kir­ja on julkaistu

Tut­ki­ja Paa­vo Romp­pai­nen oli vuon­na 2021 yhtey­des­sä Ran­ta­poh­jaan tule­van kir­jan­sa sel­vi­tys­työn tii­moil­ta. Hän val­mis­te­li tuol­loin sota­van­kien koh­ta­loi­hin liit­ty­vää kir­jaan­sa, ja esil­le oli nous­sut mah­dol­li­sen iiläis­läh­töi­sen Elii­na (tai Eli­na) Tas­ki­sen nimi. Romp­pai­nen etsi, osin Ran­ta­poh­jan­kin avul­la tie­toa Tas­ki­ses­ta. Työ tuot­ti tulos­ta, ja Elii­na Tas­ki­sen elä­mää saa­tiin valotettua.