Haukipudas

Kesäi­ses­sä Tapu­li­kah­vi­las­sa sees­tei­nen tunnelma

Hau­ki­pu­taan kir­kon eteen on avat­tu 15.6. jo aikai­sem­mil­ta kesil­tä tut­tu Hau­ki­pu­taan Tapu­li­kah­vi­la. Sää on aurin­koi­nen, ja kesä­työn­te­ki­jät ovat juu­ri avaa­mas­sa idyl­lis­tä kah­vi­laa asiak­kail­le. Ihmi­siä vie­rai­lee kah­vi­las­sa päi­vit­täin kym­me­niä, tosin sade­päi­vi­nä siel­lä ei juu­ri­kaan käy kuhi­na. Onnek­si vie­lä tai­vaal­ta ei juu­ri­kaan ole ripo­tel­lut, vaan joka ikä­luo­kan asiak­kaat ovat saa­neet naut­tia aurin­gos­ta kah­vi­lan teras­sil­la. Odo­tet­ta­vis­sa on, että hei­nä­kuus­sa asia­kas­mää­rä kas­vaa mui­den vuo­sien tavoin. 

Vain Tilaa­jil­le

Haluai­sit­ko jat­kaa lukemista?

Kir­jau­du sisään tai tee tilaus

Lue lisää

Nuusa Nis­ka­la: Toi­sin elämisestä

Yksi minul­le mer­kit­tä­vä filo­so­fi­nen ajat­te­li­ja, anar­kis­ti ja femi­nis­ti, Emma Gold­man kir­joit­ti omae­lä­mä­ker­ras­saan vuon­na 1931 sii­tä, kuin­ka hän halusi tais­tel­la sel­lai­sen maa­il­man puo­les­ta, jos­sa jokai­nen sai­si olla vapaa ja ilmais­ta itse­ään halua­mal­laan taval­la. Hänen mukaan­sa oli tär­ke­ää, että jokai­nen yksi­lö voi­si tavoi­tel­la itsel­leen tär­kei­tä, kau­nii­ta ja ins­pi­roi­via asioi­ta. Kes­kus­te­lu oli virin­nyt sii­tä, kun joku mies oli kiel­tä­nyt hän­tä tans­si­mas­ta yhtei­sis­sä illa­nis­tu­jai­sis­sa perus­tel­len, että ”tuol­lai­nen kevyt­mie­li­syys ei sopi­nut sel­lai­sel­le, joka halusi muut­taa maa­il­maa”. Gold­ma­nin tans­si, näin hän itse sitä sanoit­taa, oli kes­ke­ne­räi­sen maa­il­man kes­kel­lä radi­kaa­li valin­ta elää toi­sin, niin kuin vapaus oli­si jo tot­ta ja ihmi­set oli­si­vat yhden­ver­tai­sia. ”Kai­kes­ta huo­li­mat­ta aion elää kau­nis­ta ide­aa­lia­ni todek­si”, hän kirjoittaa. 


Pol­ku Joh­teen kivel­le merkattu

Häy­ry­sen­nie­mes­sä sijait­se­val­le Joh­teen isol­le kivel­le joh­ta­va pol­ku on rai­vat­tu ja mer­kat­tu. Pol­ku läh­tee Joh­teen vene­sa­ta­mas­ta Kalas­ta­jan­tien pääs­tä ensim­mäi­sen van­han kala­ko­pin koh­dal­ta metsään.




Sii­ka­saa­res­sa oli aihet­ta juhlaan

Sii­ka­saa­ren ensim­mäi­siä kesä­juh­lia vie­tet­tiin aurin­koi­ses­sa sääs­sä lau­an­tai­na Sii­ka­saa­ren vene­val­ka­mas­sa. Kesä­juh­la oli lep­poi­san yhdes­sä­olon ja jäl­leen­nä­ke­mi­sen juh­laa, sil­lä koro­nan takia tapah­tu­maa jou­dut­tiin siir­tä­mään kah­te­na edel­li­se­nä kesänä.

– Halusim­me juh­lia Sii­ka­pu­taan van­han tul­vauo­man kun­nos­tuk­sen val­mis­tu­mis­ta yhtei­sen kesä­juh­lan mer­keis­sä kii­tok­se­na asuk­kai­den aktii­vi­suu­des­ta ja sitou­tu­mi­ses­ta hank­kee­seen. Yhtei­ses­sä kesä­juh­las­sa voim­me myös tul­la vie­lä parem­min tutuik­si kes­ke­näm­me, sanoi Sii­ka­pu­taan asu­ka­syh­dis­tyk­sen puheen­joh­ta­ja Osmo Sara­jär­vi.