Nie­me­län­tör­mäl­lä aloi­tet­tiin syk­syl­lä 2022 työt katu­jen ja vesi­huol­lon perus­kor­jauk­sen tii­moil­ta. Tör­män­tiel­le­kin tulos­sa ole­van pyö­rä­tien raken­ta­mi­nen eli ole­mas­sa ole­van tien leven­tä­mi­nen on alka­nut ja vii­me vii­kol­la alu­een asuk­kaat sai­vat herä­tä karuun todel­li­suu­teen, kun myös puut alkoi­vat kaa­tua tont­tien reu­noil­ta.Saa­ra Pou­ta on huo­lis­saan sekä alu­eel­la asu­vas­ta äidis­tään että Oulun kau­pun­gin luontoarvoista.

Mar­tin­nie­men uudis­te­tus­sa Kur­tin­hau­dan kala­sa­ta­mas­sa jär­jes­tet­tiin kulu­nee­na sun­nun­tai­na 9.7. perin­tei­set Mar­tin­nie­men kesä­juh­lat. Aurin­ko hel­li juh­la­kan­saa, ja pai­kal­la oli poruk­kaa riit­tä­miin. Kesä­juh­laa vie­tet­tiin vuo­den Mart­ti­lai­sen jul­kis­tuk­sen, juh­la­pu­heen ja Jani­na ja Hen­na Duon musi­soin­nin mer­keis­sä per­heen pie­nim­pien huvi­tuk­sia unohtamatta. 

Luon­to tar­joi­lee val­ta­van mää­rän mah­dol­li­suuk­sia ja vaih­toeh­to­ja kas­vi­vär­jäyk­sen harrastajille. 

Aurin­ko­ke­räin on var­tee­no­tet­ta­va vaih­toeh­to kesä­mö­kin läm­pi­män käyt­tö­ve­den läh­teek­si. Täl­löin kui­ten­kin puhu­taan mökeis­tä, jot­ka ovat nimen­sä mukai­ses­ti kesä­käy­tös­sä. Keräin­ten kan­nat­ta­vuus käyt­tö­ve­den läm­mit­tä­jä­nä riip­puu pal­jol­ti sii­tä, miten pit­kä mök­ki­kausi on ja pal­jon­ko käyt­tö­vet­tä kulu­te­taan, asian­tun­ti­ja Tee­mu Ket­tu­nen Moti­val­ta kertoo.

Maan muru­ra­ken­teel­la on mer­ki­tys­tä kaik­kial­la, mis­sä vil­jel­lään. Sil­lä ei ole väliä, vil­jel­lään­kö maas­sa hyö­ty­kas­ve­ja, kuk­kia vai nur­mik­koa. Mitä pie­nem­pi vil­je­lys on kysees­sä, sitä inten­sii­vi­sem­pää ja tulok­sel­li­sem­paa maan­pa­ran­nus voi olla. Tavoit­tee­na on pal­jon vet­tä ja ravin­tei­ta pidät­tä­vä, hel­pos­ti vil­jel­tä­vä maa. Maan muok­kaa­mi­nen täl­lai­sek­si nos­taa sadon mää­rää ja vähen­tää kas­te­lun sekä jopa lan­noi­tuk­sen tar­vet­ta. Yksi tär­keim­piä mut­ta vähi­ten tun­net­tu­ja seu­rauk­sia muru­ra­ken­teen paran­tu­mi­ses­ta ja orgaa­ni­sen aineen mää­rän lisään­ty­mi­ses­tä on sadon laa­dun paraneminen.

Ran­ta­poh­jas­ta 29.8.1974: Oli­pa ker­ran suo­ma­lai­nen, ruot­sa­lai­nen ja neu­vos­to­liit­to­lai­nen, ja he kil­pai­li­vat sii­tä, kuka voi­si olla kauim­min hai­su­nää­dän luo­las­sa, Ensin meni neu­vos­to­liit­to­lai­nen, tuli pois ja oksen­si. Sit­ten meni ruot­sa­lai­nen, tuli pois ja oksen­si. Vii­mei­se­nä läh­ti suo­ma­lai­nen yrit­tä­mään ja meni hai­su­nää­dän luo­laan. Hai­su­nää­tä tuli pois ja oksen­si. S.S. Kuivaniemi

Lohi­kausi on alka­nut kesä­kuun alus­sa ja täl­lä het­kel­lä lohi on mauk­kaim­mil­laan, ker­to­vat Halo­sen­lah­den kalan yrit­tä­jät Jark­ko ja Juk­ka Ålan­der. Halo­sen­lah­den kala on per­hey­ri­tys, jon­ka on perus­ta­nut Juk­ka Ålan­der kol­mi­sen­kym­men­tä vuot­ta sit­ten. Poi­ka Jark­ko läh­ti yri­tyk­seen mukaan olles­saan 17–18-vuotias.

– Jark­ko on ollut vesil­lä muka­na jo vajaan parin vuo­den ikäi­ses­tä, Isä Juk­ka kertoo.