Raa­sa­kan kalan­vil­je­ly­lai­tok­sel­la tut­ki­taan kala­nis­tu­tus­ta­po­jen ero­ja –Tavoit­tee­na paran­taa istu­tus­ten tuloksellisuutta

Voimalohi Oy:n tuotantopäällikkö Vesa Rahikkala ja toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys kertovat, että Raasakan kalanviljelylaitokselle on suunnitelmissa rakentaa kaksi uutta kalojen vapautusallasta.Voimalohi Oy:n tuotantopäällikkö Vesa Rahikkala ja toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys kertovat, että Raasakan kalanviljelylaitokselle on suunnitelmissa rakentaa kaksi uutta kalojen vapautusallasta.

Voi­ma­lo­hi Oy:n Raa­sa­kan kalan­vil­je­ly­lai­tok­sel­la teh­dään tut­ki­mus­ta, jos­sa ver­tail­laan suo­ran istu­tuk­sen ja vapau­tusal­la­sis­tu­tuk­sen ero­ja. Samal­la tut­ki­taan virik­keel­li­sen ja nor­maa­lin kalan­kas­va­tuk­sen ero­ja. Molem­pia asioi­ta voi­daan tut­kia asen­ta­mal­la istu­tet­ta­viin lohen­poi­ka­siin pie­ni mik­ro­si­ru eli PIT-merkki.

Mik­ro­si­rul­la varus­tet­tu­jen lohien liik­kei­tä pääs­tään seu­raa­maan nii­den pala­tes­sa takai­sin Iijo­keen jokeen asen­net­ta­vil­la kiin­teil­lä anten­neil­la sekä kalas­ta­jil­le annet­ta­vil­la luku­lait­teil­la. Ensim­mäi­set lohet palaa­vat Iijo­ki­suul­le vuo­den kuluttua.

Voi­ma­lo­hi Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja Aki Mäki-Petäys ker­too, että tut­ki­mus­ten tar­koi­tuk­se­na on paran­taa kala­nis­tu­tus­ten tuloksellisuutta.

– Tavoit­tee­na on opti­moi­da istu­tuk­sis­ta saa­ta­va hyö­ty ja näin muun muas­sa mak­si­moi­da kalas­ta­jien saa­ma hyöty.

Mäki-Petäys koros­taa, että istu­tuk­set ovat jo nyt tuloksellisia.

– Seu­ran­nan perus­teel­la 60 pro­sent­tia Poh­jan­lah­del­la pyy­det­tä­vis­tä lohis­ta on istu­tet­tu­ja kaloja.

Vaik­ka tilan­ne ei ole huo­no, halu­taan sitä paran­taa muun muas­sa Iijoen Otva ‑hank­keen myö­tä laa­di­tun Iin vesis­tö­vi­sion tavoit­tei­den mukai­ses­ti. Nyt teh­tä­vä vapau­tusal­las­ko­kei­lu on Voi­ma­lo­hi Oy:n ja Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen yhteis­työ­han­ke. Mikä­li hank­kee­seen saa­daan Euroo­pan Meri- ja kala­ta­lous­ra­has­ton (EMKR) inves­toin­ti­tu­ki, raken­ne­taan Raa­sa­kan kalan­vil­je­ly­lai­tok­sel­le tavoit­teen mukaan vuo­den kulut­tua kak­si vapau­tusal­las­ta. Tänä kesä­nä han­ket­ta pilo­toi­daan käyt­tä­mäl­lä vapau­tusal­taa­na kah­ta pie­nem­pää van­haa betoniallasta.

Nor­maa­lis­ti kalat istu­te­taan vil­je­ly­ru­tii­nien mukai­ses­ti tiet­ty­nä ajan­koh­ta­na, mikä ei vält­tä­mät­tä osu kalo­jen smolt­tiu­tu­mi­sen eli vael­lus­val­miu­den kan­nal­ta par­haa­seen ajan­koh­taan. Smolt­tiu­tu­mi­sen ajan­koh­ta vaih­te­lee vuo­sit­tain kevään ete­ne­mi­ses­tä riip­puen, min­kä lisäk­si kalayk­si­löi­den välil­lä on ero­ja. Täs­tä poi­ke­ten vapau­tusal­las­me­ne­tel­mäs­sä kalo­jen vael­luk­sel­le läh­tö perus­tuu kalan omaehtoisuuteen.

– Kala läh­tee vapau­tusal­taas­ta sil­loin kun se itse halu­aa, eli kun sen vael­lus­val­mius on kai­kin puo­lin kehit­ty­nyt. Yleen­sä kalat läh­te­vät hie­man läm­pi­mäm­pään veteen mitä suo­rais­tu­tuk­set teh­dään, Mäki-Petäys kertoo.

Islan­ti­lais­tut­ki­muk­sen mukaan vapau­tusal­taan kaut­ta istu­te­tuis­ta lohis­ta palaa jokeen 2–4 ker­tai­nen mää­rä suo­rais­tu­tet­tui­hin lohiin ver­rat­tu­na. Myös Suo­mes­sa on aiem­min­kin teh­ty vapautusallaskokeita.

Tänä kevää­nä teh­tä­väs­sä pilot­ti­ko­kees­sa kah­teen Raa­sa­kan kalan­vil­je­ly­lai­tok­sel­la sijait­se­vaan vapau­tusal­taa­seen istu­te­taan yhteen­sä 4500 mik­ro­si­rul­la varus­tet­tua pari­kym­men­sent­tis­tä lohta.

– Istu­tet­ta­vien lohien jou­kos­sa on nor­maa­lis­sa allas­kas­va­tuk­ses­sa ollei­ta poi­ka­sia, kevyt­vi­rik­keel­li­ses­sä altaas­sa kas­va­nei­ta kalo­ja sekä vah­va­vi­rik­kei­ses­sä altaas­sa vart­tu­nei­ta kalo­ja. Virik­keet kas­va­tusal­tais­sa ovat kivi­ko­re­ja, katok­sia ja kivi­ryh­miä, ker­too Voi­ma­lo­hi Oy:n tuo­tan­to­pääl­lik­kö Vesa Rahik­ka­la.

Ver­tai­lun vuok­si saman ver­ran mik­ro­si­ru­tet­tu­ja kalo­ja istu­te­taan suoraistutuksena.

Iis­sä toteu­tet­ta­van hank­keen tavoit­tee­na on kehit­tää val­ta­kun­nal­li­ses­ti sovel­let­ta­via istutusmenetelmiä.

– Jos koke­muk­set viri­ke­kas­va­tuk­ses­ta ja vapau­tusal­tais­ta ovat hyviä, voi­daan mal­li laa­jen­taa muu­al­le­kin. Tulok­sia voi­daan hyö­dyn­tää myös suun­nit­teil­la ole­vis­sa Raa­sa­kan kala­teis­sä, Mäki-Petäys sanoo.

Yksi hank­keen tavoit­teis­ta on saa­vut­taa luon­non­mu­kai­sem­mil­la ja bio­lo­gi­ses­ti perus­tel­luil­la mene­tel­mil­lä nykyis­tä parem­pi yhteis­kun­nal­li­nen hyväk­syt­tä­vyys kalo­jen istutustoiminnalle.