Kuusa­mon­tie jää­mäs­sä jäl­leen rahoi­tuk­sen ulko­puo­lel­le – Väy­lä­vi­ras­ton ehdo­tus inves­toin­neis­ta jät­tää huo­miot­ta poh­joi­sen koh­teet, myös Val­ta­tie 4:n ja pää­ra­dan kehittämisen

Kuusamontie nelikaistaistaminen Korvenkylästä Kiiminkiin saakka helpottaisi merkittävästi ruuhkia, joita runsaasti liikennöidyllä tiellä nyt on. Kun nelikaistainen vaihtuu Korvenkylässä kaksikaistaiseksi, syntyy pullonkaula, joka näkyy ruuhka-aikaan pitkälle Ouluun päin. Rahoitusta hankkeelle ei tahdo löytyä. (Kuva: Milja Mustonen)Kuusamontie nelikaistaistaminen Korvenkylästä Kiiminkiin saakka helpottaisi merkittävästi ruuhkia, joita runsaasti liikennöidyllä tiellä nyt on. Kun nelikaistainen vaihtuu Korvenkylässä kaksikaistaiseksi, syntyy pullonkaula, joka näkyy ruuhka-aikaan pitkälle Ouluun päin. Rahoitusta hankkeelle ei tahdo löytyä. (Kuva: Milja Mustonen)

Väy­lä­vi­ras­ton inves­toin­tioh­jel­mas­sa vuo­sil­le 2021–2029 poh­joi­sen Suo­men koh­teet ovat jää­mäs­sä koko­naan vail­le huo­mio­ta. Oulun kau­pun­ki­seu­dun kun­nat antoi­vat yhtei­sen erit­täin kriit­ti­sen lausun­non suun­ni­tel­mis­ta. Lausun­nos­saan kun­nat nos­ti­vat esil­le Limin­ka-Oulu kak­sois­rai­teen toteut­ta­mi­sen sekä Oulun ase­man ja rata­pi­han kehit­tä­mi­sen ja Val­ta­tien 4:n kehit­tä­mi­sen Poh­jois-Suo­men osalta.

Nelos­tien lisäk­si Ran­ta­poh­jan alu­eel­la, var­sin­kin Jää­lis­sä ja Kii­min­gis­sä, on pit­kään odo­tet­tu Kuusa­mon­tien neli­kais­tais­ta­mis­hank­keen edis­ty­mis­tä. Nyt ei hyväl­tä näy­tä, sil­lä han­ket­ta ei näy inves­toin­tioh­jel­mas­sa, eikä kun­tien lausun­to­kaan nos­ta sitä esil­le, vaik­ka tie mai­ni­taan­kin Oulun omas­sa laa­jem­mas­sa näkö­kul­mas­sa kär­ki­hank­kei­den takana.

Kuusa­mon­tien kehit­tä­mis­tä käsi­tel­tiin inves­toin­tioh­jel­man val­mis­te­lus­sa, mut­ta se jäi kai­kes­ta huo­li­mat­ta ohjel­man ulko­puo­lel­le, kuten kaik­ki muut­kin Oulun seu­dun ja Poh­jois-Suo­men tär­keik­si näke­mät koh­teet. Kuusa­mon­tien leven­tä­mi­nen on sekä ELY:n että Oulun kau­pun­gin han­ke­lis­tal­la, mut­ta ELY:n mukaan jat­ko­suun­nit­te­lu vaa­tii noin 450 000 euron rahoituksen.

Kii­min­ki­läi­nen kan­san­edus­ta­ja, lii­ken­ne- ja vies­tin­tä­va­lio­kun­nan jäsen, Pek­ka Ait­ta­kum­pu (kesk.) myön­tää, että invens­toin­tioh­jel­ma jäi luon­nos­vai­hees­sa kovin tyh­jäk­si Poh­jois-Suo­men ja Oulun seu­dun osalta.

– Olen pai­not­ta­nut eri kokoon­tu­mi­sis­sa ja kan­na­no­tois­sa sitä, että myös Kuusa­mon­tien leven­tä­mi­nen pitää olla muka­na ohjel­mas­sa. Toi­von ja koe­tan yhdes­sä mui­den kans­sa par­haa­ni, jot­ta luon­nos­ta muu­te­taan tasa­pai­noi­sem­paan suun­taan. Vali­tet­ta­vas­ti tämä ei ole vie­lä täs­sä vai­hees­sa saa­nut riit­tä­väs­ti poliit­tis­ta tukea eikä Oulun kau­pun­ki­kaan näh­nyt asi­aa niin tär­keäk­si, että se oli­si nos­tet­tu tähän seu­dun kannanottoon.

Hän muis­tut­taa, että inves­toin­toh­jel­maa päi­vi­te­tään vuo­sit­tain. Lopul­ta edus­kun­ta päät­tää väy­lä­ver­kon isois­ta inves­toin­ti­hank­keis­ta talous­ar­vio­kä­sit­te­lyn yhteydessä.

Myös Iis­sä ollaan eri­tyi­sen huo­lis­saan nelos­tien kehit­tä­mi­sen jät­tä­mi­ses­tä väy­lä­ver­kon inves­toin­tioh­jel­man ulko­puo­lel­le. Iin kun­nan­hal­li­tus hyväk­syi kun­nan lausun­non Väy­lä­vi­ras­ton inves­toin­tieh­do­tuk­sis­ta maa­nan­tai­ses­sa kokouksessaan.

Iin kun­nan lausun­nos­sa tode­taan, että val­ta­tie 4:n kehit­tä­mi­nen Iin kes­kus­taa­ja­man alu­eel­la tuli­si olla inves­toin­tioh­jel­man koh­de, jol­la paran­net­tai­siin elin­kei­noe­lä­män toi­min­tae­del­ly­tyk­siä, työ­mat­ka­lii­ken­teen tar­pei­ta ja lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta. Nelos­tien kehit­tä­mi­sen lausu­taan ole­van mer­kit­tä­vää myös val­ta­kun­nal­li­ses­ti koko poh­joi­sel­le Suo­mel­le elin­kei­noe­lä­män ja saa­vu­tet­ta­vuu­den kan­nal­ta. Iin lausun­nos­sa ote­taan kan­taa myös rata­ver­kon kehit­tä­mi­sen puo­les­ta Oulun poh­jois­puo­lel­la eri­tyi­ses­ti Oulun ja Kemin välillä.

Iin kun­nan­joh­ta­ja Ari Ala­tos­sa­van mukaan lausun­toa tul­laan täy­den­tä­mään vie­lä yhdel­lä kap­pa­leel­la, jos­sa halu­taan koros­taa, että Suo­men tuli­si hyö­dyn­tää EU:n tar­joa­mia rahoi­tus­mah­dol­li­suuk­sia rau­ta- ja maan­tie­ver­kon parantamiseen.

– Kyl­lä­hän täs­tä väy­lä­ver­kon luon­nok­ses­ta ollaan huo­lis­saan. Nykyi­nen ehdo­tus lupaa niin Iil­le, Oulun seu­dul­le kuin koko Poh­jois-Suo­mel­le­kin hyvin vähän, tii­vis­tää Alatossava.

Usei­den kun­tien yhtei­ses­sä lausun­nos­sa tode­taan, että Oulun kau­pun­ki­seu­dun mer­ki­tys Poh­jois-Suo­men talous­e­lä­mäl­le sekä kan­sal­li­seen ja kan­sain­vä­li­seen saa­vu­tet­ta­vuu­teen on mer­kit­tä­vä ja sen tulee näkyä alu­eel­le koh­dis­tu­vis­sa väy­lä­ver­kon inves­toin­neis­sa. Oulun kau­pun­gin­joh­ta­ja Päi­vi Laa­ja­la ker­too, että nyt anne­tun lausun­non sisäl­tö perus­tuu seu­dun kun­tien ja Oulun kau­pun­gin­hal­li­tuk­sen kans­sa käy­tyyn kes­kus­te­luun ja linjauksiin.

– Olem­me olleet yhtey­des­sä minis­te­riin, Väy­lä­vi­ras­toon ja kan­san­edus­ta­jiin ja pyr­ki­neet laa­ja-alai­ses­ti ker­to­maan Poh­jois-Suo­men tär­keim­mis­tä väy­lä­hank­keis­ta. Nyt kan­na­no­tos­sa halusim­me koros­taa mer­ki­tyk­sel­li­siä väy­liä saa­vu­tet­ta­vuu­den osal­ta, Laa­ja­la kertoo.

Teks­ti: Ter­hi Oja­la, Teea Tunturi