Elin­voi­maa etsi­mäs­sä – Olha­van kou­lul­la haet­tiin edel­ly­tyk­siä kylä­kou­lu­jen säilyttämiseen

Mil­lai­nen on elin­kel­poi­nen kylä­kou­lu? Tähän kysy­myk­seen etsit­tiin vas­taus­ta vii­me kes­ki­viik­ko­na Olha­van seu­dun kehit­tä­mi­syh­dis­tys ry:n jär­jes­tä­mäs­sä ylei­sö­ti­lai­suu­des­sa, jon­ka aika­na kuul­tiin sekä asian­tun­ti­ja­pu­heen­vuo­ro­ja että kun­nan­val­tuu­tet­tu­jen näkemyksiä.

Pai­kal­le oli saa­pu­nut jon­kin ver­ran kun­ta­lai­sia ja kun­ta­päät­tä­jiä. Osa seu­ra­si tapah­tu­maa myös etäyh­tey­den päästä.

– Toi­voim­me pai­kal­le enem­män val­tuu­tet­tu­ja, mut­ta olem­me kyl­lä tytyy­väi­siä, että näin­kin moni pää­si tähän aikaan pai­kal­le, tote­si Olha­van seu­dun kehit­tä­mi­syh­dis­tys ry:n hal­li­tuk­sen jäsen sekä tilai­suu­den juon­ta­ja­na toi­mi­nut Maa­rit Tihi­nen.

Tilai­suu­den ava­si Olha­van seu­dun kehit­tä­mi­syh­dis­tys ry:n puheen­joh­ta­ja Kir­si­ma­ria Pako­nen.

– Läh­tö­koh­ta­na täl­le illal­le on se, että mie­tim­me yhdes­sä kun­tien tar­joa­mia mah­dol­li­suuk­sia sekä sitä, mitä kun­ta ja kylät voi yhteis­työs­sä saa­da aikai­sek­si, Pako­nen tiivisti.

Pako­sen jäl­keen puheen­vuo­ron sai tut­ki­ja KT Tai­na Pel­to­nen, joka on teh­nyt väi­tös­kir­jan­sa pie­nis­tä kou­luis­ta. Pel­to­nen toi kes­kus­te­luun tut­ki­mus­tie­teel­li­sen näkö­kul­man ja puhui muun muas­sa pien­ten kou­lu­jen ja yhdys­luok­kien lap­sil­le tar­joa­mas­ta erin­omai­ses­ta kasvuympäristöstä.

Pel­to­nen nos­ti pöy­däl­le myös talous­ky­sy­myk­sen. Hänen mukaan­sa kou­lu­ja on lak­kau­tet­tu enem­män ja nopeam­min kuin oli­si ollut pak­ko suh­teu­tet­tu­na oppi­las­mää­rän las­kuun. Sen jäl­keen perus­o­pe­tuk­sen menot eten­kin oppi­las­huol­los­sa ovat kas­va­neet, eri­tyi­sop­pi­lai­den mää­rä lisään­ty­nyt ja tuot­ta­vuus las­ke­nut. Hän on havain­nut usei­den kun­tien kou­lu­verk­ko­sel­vi­tys­ten ole­van laa­dul­taan huo­no­ja, sil­lä kes­kit­tyes­sään lak­kau­tuk­siin ne jät­tä­vät kun­tien eri­tyis­piir­teet usein huomioitta.

Kou­lu­jen lak­kaut­ta­mi­sen ja säi­lyt­tä­mi­sen kulu­ja ei Pel­to­sen mukaan ole ver­rat­tu tar­peek­si niin, että ver­tai­lus­sa otet­tai­siin huo­mioon myös kou­lu­kyy­tien kulut ja pitkäaikaisvaikutukset.

– Pitäi­si­kin sanoa suo­raan, että kou­lun lak­kaut­ta­mi­nen on talou­den supis­ta­mis­ta eikä kehit­tä­mis­tä. Täl­lai­set sääs­tö­toi­met voi­vat myö­hem­min aiheut­taa kus­tan­nus­pai­nei­den kas­vua toisaalla.

Pel­to­nen muis­tut­taa, että kou­lul­la on tär­keä mer­ki­tys ympä­röi­vil­le yhtei­söl­le ja sen elin­voi­mai­suu­del­le. Hänen mukaan­sa kou­lu­verk­ko­suun­nit­te­lus­sa on otet­ta­va eri­tyi­ses­ti huo­mioon lap­siin koh­dis­tu­vat vaikutukset.

– Lop­pu­jen lopuk­si kylä­kou­lun säi­lyt­tä­mi­nen on arvovalinta.

Seu­raa­va­na vuo­ron sai jäm­sä­läi­nen kylä­ak­tii­vi Ismo Reit­maa, joka ker­toi ins­pi­roi­van tari­nan Jäm­sän kol­men pik­ku­ky­län kou­lu­jen pelas­ta­mi­ses­ta lak­kau­tusu­han alla. Näi­den kou­lu­jen lak­kaut­ta­mis­pää­tös­ten taka­na oli orga­ni­saa­tio­sel­vi­tys, joka kes­kit­tyi lähin­nä sääs­tö­jen hakemiseen.

– Kun­nan idea on hyvien pal­ve­lu­jen tuot­ta­mi­nen – ei vain sääs­tä­mi­nen. Talous on hyvä ren­ki mut­ta huo­no isän­tä, tote­si Reitmaa.

Reit­maan mukaan Jäm­sän kylä­kou­lut saa­tiin pelas­tet­tua, kun kol­me aktii­vi­ky­lää yhdis­ti­vät voi­man­sa kylien elin­voi­man edis­tä­mi­sek­si. Lop­pu­tu­lok­se­na oli elin­voi­ma­han­ke, joka toteu­tet­tiin yhdes­sä Jäm­sän kun­nan kans­sa. Reit­maa kan­nus­ti myös iiläi­siä löy­tä­mään ja kehit­tä­mään oman kun­nan elin­voi­ma­te­ki­jöi­tä, jot­ta kun­nan sivu­ky­lien pal­ve­lut saa­tai­siin turvattua.

– Iin tule­vai­suus ei sil­lä para­ne, että aktii­vi­ky­lil­tä vie­dään sivis­tys­puo­len lähi­pal­ve­lut, Reit­maa tiivisti.

Ilta hui­pen­tui panee­li­kes­kus­te­luun, johon oltiin kut­sut­tu edus­ta­jia Iin kun­nan­val­tuus­ton val­tuus­to­ryh­mis­tä. Muka­na oli­vat Kirs­ti Kerä­nen (ps.), Min­na Paak­ko­la (kesk.), Aila Paa­so (vihr.), Lee­na Tii­ro (vas.), ja Kat­ja Tor­vi­nen (kok.) Panee­lin osal­lis­tui myös Olha­van van­hem­pien edus­ta­ja Pek­ka Yli­ta­lo.

Aluk­si pane­lis­tit poh­ti­vat seik­ko­ja, jot­ka saa­vat muut­ta­maan Iihin. Min­na Paak­ko­lan mukaan Iin vas­tuul­li­nen kun­tai­ma­go veto­aa eri­tyi­ses­ti nuo­riin muut­ta­jiin, samoin kuin kun­nan laa­duk­kaat var­hais­kas­va­tus- ja ope­tus­pal­ve­lut. Pek­ka Yli­ta­lo sanoi, että muut­ta­jil­le tär­kei­tä ovat työ­pai­kat ja laa­duk­kaat peruspalvelut.

– Minä kai­paan pal­ve­lui­ta myös sivu­ky­lil­le. On hie­no asia, että yri­tyk­siä hou­ku­tel­laan kun­taan, mut­ta sen kus­tan­nuk­sel­la kylien pal­ve­lu­ja ei voi lopet­taa, tote­si puo­les­taan Kirs­ti Keränen.

– Koko kun­nan alue pitää ehdot­to­mas­ti näh­dä kehi­tet­tä­vä­nä voi­ma­va­ra­na. Ii, Kui­va­nie­mi ja Olha­va ovat kaik­ki sijain­tin­sa puo­les­ta ihan­teel­li­sia kehi­tyk­sel­le, täy­den­si Pek­ka Ylitalo.

Pane­lis­tit poh­ti­vat myös naa­pu­ri­kun­tien ja ‑kau­pun­kien, kuten Kemin ja Ranuan, suu­ria hank­kei­ta ja nii­den työl­lis­tä­viä vai­ku­tuk­sia Iissä.

– Voi­si­ko­han kun­ta olla kuu­le­vi­na kor­vi­na näi­den iso­jen hank­kei­den ede­tes­sä, ja tar­jo­ta sytyk­kei­tä mah­dol­li­suuk­sis­ta eteen­päin sit­ten yri­tyk­sil­le, poh­ti Min­na Paakkola.

Lopuk­si pane­lis­teil­ta kysyt­tiin, mitä heil­le jäi illan annis­ta mieleen.

– Toi­voi­sin, että vii­me­ai­kai­nen neg­tii­vis­sä­vyt­tei­nen kes­kus­te­lu kylä­kou­luis­ta saa­tai­siin muut­tu­maan niin, että voi­sim­me etsiä yhdes­sä rat­kai­su­ja asioi­hin. Arvos­tan tei­tä Olha­van aktii­ve­ja hir­veäs­ti – tämä on teil­le sel­väs­ti sydä­men asia, tii­vis­ti Kat­ja Torvinen.

Muut val­tuu­te­tut oli­vat yhtä miel­tä sii­tä, että yhteis­työ on sekä kun­nan että kylien elin­voi­man ja kylä­kou­lu­jen säi­ly­mi­sen avainsana.

– Ase­man­ky­läl­lä ei ole kyläyh­dis­tys­tä. Toi­voi­sin, että kun yhteis­työ­tä ale­taan teh­dä, niin myös kylät, joil­la ei omaa yhdis­tys­tä ole pää­si­si­vät mukaan, esit­ti Aila Paaso.

– Kun­nan teh­tä­vä on taa­ta lap­sil­le ja nuo­ril­le kuu­lu­vat pal­ve­lut koh­tuu­del­la, mut­ta kun­ta ei voi kan­taa vas­tuu­ta kai­kes­ta – kou­lu­jen säi­ly­mi­nen vaa­tii myös yhtei­sön vas­tuu­ta ja yhteis­työ­tä. Tämän kes­kus­te­lun jäl­keen työ­tä on kui­ten­kin hyvä jat­kaa, kom­men­toi panee­lia etäyh­tey­del­lä seu­ran­nut kun­nan­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Ilk­ka Pako­nen.

– Tei­dän läs­nä­oli­joi­den puheis­ta kuul­taa halu teh­dä asioi­ta. Teil­lä on hyvät kor­tit – älkää jät­tä­kö tätä asi­aa tähän iltaan, päät­ti Ismo Reitmaa.

 

Info: Olha­van koulu

• Olha­van kou­lu juh­li 125-vuo­tis­päi­vään­sä vuon­na 2018. 
  

  Olha­van kou­lu. (Kuva: Tui­ja Järvelä-Uusitalo)

• Vuo­den 2020 alus­sa Iin kun­nan ope­tus- ja var­hais­kas­va­tus­lau­ta­kun­ta perus­ti työ­ryh­män sel­vit­tä­mään kou­lun jat­ka­mi­sen ja lak­kaut­ta­mi­sen vaih­toeh­to­ja, sil­lä kou­lun oppi­las­mää­rä oli las­ke­nut paljon.
• Loka­kuus­sa 2021 Iin kun­nan ope­tus- ja var­hais­kas­va­tus­lau­ta­kun­ta päät­ti lak­kaut­taa Olha­van ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­ti Tena­va­tu­van toi­min­nan 1.8.2022 läh­tien. Lisäk­si lau­ta­kun­ta päät­ti esit­tää kun­nan­hal­li­tuk­sel­le ja ‑val­tuus­tol­le Olha­van kou­lun lakkauttamista.
• Olha­va­lai­set vas­tus­ti­vat lak­kaut­ta­mis­ta. Kylän aktii­vit muun muas­sa kut­sui­vat kun­ta­päät­tä­jiä tutus­tu­maan kou­lu­kul­je­tus­reit­tei­hin ja toi­mit­ti­vat kun­taan kou­lun ja päi­vä­ko­din toi­min­nan jat­ku­mis­ta toi­vo­van 1752 nimen adressin.
• Iin kun­nan­val­tuus­to päät­ti 1.11.2021, että Olha­van kou­lu lak­kau­te­taan samaan aikaan Tena­va­tu­van kans­sa 1.8.2022 lähtien.
• Tena­va­tu­van ryh­mä­per­he­päi­vä­hoi­don lak­kaut­ta­mi­ses­ta teh­tiin ope­tus- ja var­hais­kas­va­tus­lau­ta­kun­nal­le oikai­su­vaa­ti­mus. 4. mar­ras­kuu­ta 2021 lau­ta­kun­ta päät­ti, että Tena­va­tu­van toi­min­ta jat­kuu enti­sel­lään Olhavassa.
• Val­tuus­ton teke­mäs­tä kou­lun lak­kau­tus­pää­tök­ses­tä teh­tiin kol­me vali­tus­ta Poh­jois-Suo­men hal­lin­to-oikeu­teen. Vali­tus­ten mukaan että Iin kun­ta ei jär­jes­tä­nyt kun­ta­lai­sil­le kuu­le­mis­ti­lai­suuk­sia Olha­van kou­lun lak­kaut­ta­mi­seen liittyen.
• Huh­ti­kuus­sa hal­lin­to-oikeus hyl­kä­si väli­pää­tök­sel­lään kou­lun lak­kaut­ta­mis­pää­tök­ses­tä valit­ta­nei­den vaa­ti­muk­set pää­tök­sen täy­tän­töön­pa­non kiel­tä­mi­ses­tä. Näin ollen kou­lu lak­kau­tet­tiin elo­kuus­sa 2022, eikä siel­lä täl­lä het­kel­lä ole perus­ko­lun oppi­lai­ta eikä opetushenkilökuntaa.
• Mar­ras­kuus­sa 2022 Poh­jois-Suo­men hal­lin­to-oikeus ilmoit­ti kumoa­van­sa Olha­van kou­lun lak­kaut­ta­mis­pää­tök­sen, sil­lä sen val­mis­te­lu oli puutteellista.
• Olha­van kou­lun lak­kaut­ta­mis­ta kos­ke­va pää­tös­pro­ses­si alkaa käy­tän­nös­sä alus­ta. Ope­tus- ja var­hais­kas­va­tus­lau­ta­kun­ta perus­ti 26.1. pide­tys­sä kokouk­ses­sa pää­tös­pro­ses­sin val­mis­te­lua var­ten oman työryhmän.

 

Jut­tua muo­kat­tu 21.2. kel­lo 10.15: Lisät­ty tar­ken­nus Tena­va­tu­van ryh­mä­per­he­päi­vä­ko­din lak­kaut­ta­mi­ses­ta teh­dys­tä oikai­su­vaa­ti­muk­ses­ta ja sen käsittelystä.