Uuden ystä­vän voi löy­tää ikään katsomatta

*** Local Caption *** Lapsuudessa ystŠvyyttŠ tarvitaan oman minŠkuvan rakentamiseen, nuoruudessa helpottamaan irrottautumista lapsuudenperheestŠ ja kypsemmŠllŠ iŠllŠ pitŠmŠŠn nŠkšalat avarina.

Ystä­vyys on tär­keä osa jokais­ta elä­män­vai­het­ta. Lap­suu­des­sa sitä tar­vi­taan oman minä­ku­van raken­ta­mi­seen, nuo­ruu­des­sa hel­pot­ta­maan irrot­tau­tu­mis­ta lap­suu­den­per­hees­tä ja kyp­sem­mäl­lä iäl­lä pitä­mään näkö­alat avarina.

– Ystä­vyy­den kaut­ta voim­me pei­la­ta omia ongel­miam­me ja haa­vei­tam­me, mut­ta ystä­vä voi myös haas­taa omia näke­myk­siäm­me tur­val­li­ses­ti, pari­suh­de­tut­ki­ja, VTT Heli Vaa­ra­nen Väes­tö­lii­tos­ta kertoo.

Vaa­ra­nen kuvaa ystä­vyyt­tä hio­mi­sek­si. Vaik­ka ystä­vyy­den tar­koi­tus on vah­vis­taa minuut­tam­me, ei ystä­vän teh­tä­vä ole olla aina kans­sam­me samaa miel­tä. Hyvän ystä­vän kans­sa saa olla tur­val­li­ses­ti myös eri mieltä.

Lap­suu­des­sa tar­vit­sem­me ystä­vyyt­tä minä­ku­van ja iden­ti­tee­tin raken­nuk­seen. Nuo­ruu­des­sa ystä­vyy­den tuo­ma hyväk­sy­tyk­si tule­mi­sen koke­mus aut­taa mei­tä raken­ta­maan omaa elä­mää irral­laan van­hem­mis­ta, kun koem­me ole­vam­me hyväk­syt­ty­jä. Ystä­vyy­del­lä on tär­keä teh­tä­vä myös kes­ki-iäs­sä ja myöhemminkin.

– Sil­loin ystä­vyyt­tä tar­vi­taan muis­te­luun, jaka­mi­seen, sen käsit­te­lyyn, mitä on ollut. Van­hem­pa­na ystä­vyys laa­jen­taa ja rikas­tut­taa näkö­kul­miam­me, jot­ka voi­si­vat muu­ten käy­dä kapeiksi.

Kun mie­tim­me hyvää ystä­vää, aja­tus pai­not­tuu her­käs­ti sii­hen, mil­lai­nen hyvä ystä­vä on mei­tä koh­taan. Yhtä tär­ke­ää on miet­tiä, löy­tyy­kö itses­täm­me noi­ta hyvän ystä­vän tuntomerkkejä.

– Aina täy­tyi­si muis­taa, että ystä­vyy­den on olta­va kak­si­suun­tai­nen katu. Ystä­vä ei voi olla vain kuun­te­li­ja tai vain kuun­te­lun vas­taa­not­ta­ja. Sel­lai­nen ei jat­ku pit­kään, Vaa­ra­nen varoittaa.

Jos itses­sään huo­maa huo­non ystä­vän tun­to­merk­ke­jä, voi tilan­teen aina kor­ja­ta. Ystä­vän­päi­vä tar­jo­aa tähän tilai­suu­den. Ystä­vää voi muis­taa vaik­ka lahjalla.

– Ystä­vän­päi­vä on samal­la lois­ta­va mah­dol­li­suus kiit­tää hyväs­tä ystä­vyy­des­tä. Myös samaa suku­puol­ta ole­vat ystä­vät voi­vat antaa lah­jo­ja toi­sil­leen tai muis­taa vaik­ka tekstiviestillä.

Vaa­ra­nen kan­nus­taa­kin otta­maan ystä­vän­päi­vän hyö­ty­käyt­töön. Vaik­ka juh­lan juu­ret ovat kau­pal­li­suu­des­sa, voim­me teh­dä ystä­vän­päi­väl­lä mitä haluamme.

– Päi­vän voi käyt­tää hyö­dyk­si vaik­ka miet­ti­mäl­lä, mitä ystä­vyys tar­koit­taa juu­ri minul­le, Vaa­ra­nen kannustaa.

Ystä­vän­päi­väs­tä voi olla hyö­tyä myös hen­ki­löil­le, jot­ka koke­vat, että heil­lä on vähän tai ei ollen­kaan ystä­viä. Sil­loin ystä­vän­päi­vä voi olla oikea het­ki poh­tia, mitä asial­le voi­si teh­dä. Pal­jon­kin on teh­tä­vis­sä ja ystä­vän voi löy­tää mis­sä iäs­sä tahansa.

– Usein ystä­vyy­det alka­vat opis­ke­luai­ka­na, myös aikuis­opis­ke­luai­ka­na. Tämä selit­tyy sil­lä, että opis­kel­taes­sa pon­nis­tel­laan yhdes­sä jon­kin tavoit­teen eteen. Samal­la muo­dos­tuu syviä ystävyyksiä.

Ilmiö selit­tää samal­la sen, mik­si armei­jas­sa muo­dos­tu­vat ystä­vyys­suh­teet ovat usein pit­kä­ai­kai­sia. Uusia ystä­viä kai­paa­van kan­nat­taa siis miet­tiä, mis­tä löy­tyi­si ihmi­siä, jot­ka tavoit­te­le­vat samo­ja asioi­ta ja työs­ken­te­le­vät samo­jen pää­mää­rien eteen, jot­ka itse kokee tär­keik­si. Opis­ke­le­maan ei kui­ten­kaan tar­vit­se vält­tä­mät­tä läh­teä, yhtei­nen tavoi­te voi olla vaik­ka­pa kuo­ron kevä­te­si­tyk­sen onnistuminen.

Hyvän ystä­vän tun­to­mer­keis­sä koros­tuu tur­val­li­suus. Hyvä ystä­vä on aina­kin uskol­li­nen, luo­tet­ta­va ja lojaa­li. Tar­vit­taes­sa hyvä ystä­vä on myös eri mieltä.

– Hyvä ystä­vä ei tuo­mit­se, mut­ta voi tur­val­li­ses­ti ker­toa ole­van­sa jos­ta­kin eri miel­tä. Hyvä ystä­vä myös tulee hädäs­sä apuun, Vaa­ra­nen kuvaa.