Taitaja2021 –kil­pai­lun semi­fi­naa­li­vii­kot alkoi­vat Haukiputaalla

OSAO:n Hau­ki­pu­taan yksik­kö ava­si maa­nan­tai­na 1.2 Taitaja2021 ‑kil­pai­lun semi­fi­naa­lit auto­ko­rin­kor­jaus­la­jil­la. Lajin teh­tä­vät perus­tu­vat autoa­lan perus­tut­kin­toon. Taitaja2021 ‑kil­pai­lus­sa kisa­taan 46 eri lajis­sa aina auto- ja kul­je­tus­tek­nii­kas­sa, pal­ve­lua­loil­la kuin myös teol­li­suu­den eri lajeissa.

Kil­pai­lu­joh­ta­ja­na toi­mi­va Sau­li Jaa­ra ker­too, että semi­fi­naa­lit pide­tään amma­til­li­sis­sa oppi­lai­tok­sis­sa ympä­ri Suo­men 1.–5.2.2021. Vaik­ka moni kou­lu­tusa­la on täl­lä het­kel­lä etä­ope­tuk­ses­sa, semi­fi­naa­lit jär­jes­te­tään kou­luil­la koro­naoh­jeis­tuk­sia tar­kas­ti nou­dat­taen. Näin mah­dol­lis­te­taan myös SM-finaa­lin toteu­tu­mi­nen tou­ko­kuus­sa. Semi­fi­naa­lei­hin on ilmoit­tau­tu­nut mel­kein 1 600 ammat­ti­lis­ta opis­ke­li­jaa ympä­ri Suomen.

– Koro­na on tuo­nut meil­le pal­jon uusia toi­min­ta­ta­po­ja amma­til­li­seen kou­lu­tuk­seen, ja se vai­kut­taa myös Tai­ta­ja- tapah­tu­maan. Poik­keuk­sel­li­ses­ti semi­fi­naa­lit jär­jes­te­tään nyt hajau­tet­tu­na niin että, jokai­nen opis­ke­li­ja suo­rit­taa kil­pai­lu­teh­tä­vät omas­sa oppi­lai­tok­ses­saan. Siten voim­me taa­ta osal­lis­tu­jien ja toi­mi­joi­den tur­val­li­suu­den, eikä mat­kus­ta­mis­ta oman oppi­lai­tok­sen ulko­puo­lel­le tarvita.

OSAO on menes­ty­nyt aina kisois­sa hyvin, ja pal­kin­to­pal­li­si­jo­ja on usei­ta. Hau­ki­pu­taal­la kou­lu­tus on laa­du­kas­ta ja uudet ja moder­nit tilat ovat Suo­men par­haim­mat. Kou­lu­tusa­la­na autoa­la on pitä­nyt pin­tan­sa, mut­ta enem­män­kin Jaa­ran mukaan sopi­si hakijoita.

– Käden­tai­doil­le on edel­leen pal­jon käyt­töä. Osaol­la on myös hyvät yhteis­työ­kump­pa­nit ja yri­tyk­set tuke­vat Tai­ta­ja-kil­pai­lua todel­la pal­jon. Yri­tyk­set osal­lis­tu­vat muun muas­sa tar­joa­mal­la kisoi­hin mate­ri­aa­le­ja, pal­kin­to­ja ja tuo­ma­rei­ta. Yri­tyk­set halua­vat tukea nyky­ai­kais­ta kou­lu­tus­ta ja saam­me pal­jon tie­toa yri­tyk­sil­tä sii­tä, mil­lais­ta kou­lu­tus­ta tar­vi­taan enem­män ja mil­le tai­doil­le ei enää ole niin pal­jon tar­vet­ta. Tavoit­teem­me on kou­lut­taa työ­mark­ki­noil­le moni­puo­li­sia taitureita.

Hau­ki­pu­taan OSAO:n auto-osas­tol­la kil­pai­li­vat maa­nan­tai­na 1.2.2021 auto­ko­rin­kor­jauk­ses­sa Oli­via Ant­ti­la, Miro Tör­mä­nen ja Elias Tarak­ka­mä­ki. Kaik­ki kil­pai­li­jat ovat Oulun alu­eel­ta ja semi­fi­naa­lin ensim­mäi­se­nä teh­tä­vä­nä on hel­ma­pel­lin kat­kai­su annet­tu­jen mit­to­jen mukaan ja takai­sin liit­tä­mi­nen hit­saa­mal­la. Toi­ses­sa teh­tä­väs­sä täy­tyy oikais­ta hel­ma­pel­lis­sä ole­va lom­mo ja vii­meis­tel­lä alue maa­la­ril­le valmiiksi.

Aiem­pi­na vuo­si­na myös töi­den väli­vai­heet on arvioi­tu, mut­ta tänä vuon­na vain työn lop­pu­tu­los rat­kai­see. Työ­hön on aikaa kol­me tun­tia. Kil­pai­lu käy­dään yhtä aikaa joka puo­lel­la Suo­mea, jot­ta voi­daan var­mis­taa, ettei kukaan saa ylityöaikaa.

– Kisaa­jat vali­taan opet­ta­jien ja haluk­kai­den osal­lis­tu­jien kans­sa yhteis­työs­sä. Finaa­liin men­täes­sä 1 000 kisaa­jaa kar­si­taan pois. Tär­kein tar­koi­tus ei ole halu tie­tää kuka on paras, vaan kehit­tää kou­lu­tus­jär­jes­tel­mää ja jakaa uusia työ­ta­po­ja kou­lu­tuk­sen jär­jes­tä­jien kes­ken. Joku voi huo­ma­ta kisan aika­na, että toi­ses­sa oppi­lai­tok­ses­sa jokin asia teh­dään­kin uudel­la ja tehok­kaam­mal­la taval­la, ja sen voi sit­ten ottaa käyt­töön omas­sa oppi­lai­tok­ses­sa. Tie­ten­kin haluam­me samal­la tar­jo­ta opis­ke­li­joil­le mah­dol­li­suu­den näyt­tää tai­ton­sa ja jat­kaa halu­tes­saan MM-kisoi­hin. Kenen­kään ei tuli­si pahoit­taa miel­tään, jos tie tys­sää semi­fi­naa­liin. Arvioin­ti tapah­tuu vain sii­nä het­kes­sä, ja jokai­sel­la meis­tä voi jos­kus olla päi­viä, mil­loin ei kaik­ki mene täy­del­li­ses­ti suun­ni­tel­man mukaan, Jaa­ra muistuttaa.

Tämän vuo­den koro­na­ti­lan­teen vuok­si on todel­la tär­ke­ää, että jokai­nen työ arvos­tel­laan samoil­la kri­tee­reil­lä. Kil­pai­lun­joh­ta­ja Jaa­ra onkin kou­lut­ta­nut noin 1 000 opet­ta­jaa ja toi­mi­jaa tal­ven aika­na, juu­ri sik­si että jokai­sel­le oli­si uusi tilan­ne mah­dol­li­sim­man yhden­mu­kai­nen ja tasa­ver­tai­nen. Kou­lu­tuk­set on jär­jes­tet­ty etä­nä ja nau­hoi­tet­tu­ja mate­ri­aa­le­ja on sit­ten jaet­tu eteenpäin.

Tou­ko­kui­sen finaa­li­ta­pah­tu­man osal­ta kil­pai­lu­jär­jes­tä­jät ovat varau­tu­neet eri­kois­jär­jes­te­lyi­hin, jot­ta kaik­kien ter­veys ja tur­val­li­suus voi­daan taa­ta. Fina­lis­tit jul­kis­te­taan Tai­ta­ja2021- verk­ko­si­vuil­la sitä mukaan, kun tulok­set var­mis­tu­vat. Val­tao­sa tulok­sis­ta on tie­dos­sa 19.2.2021 mennessä.

Jaa­ra ker­too alku­tal­ven olleen rank­ka, kos­ka tilan­ne on ollut kai­kil­le uusi, ja kaik­ki käy­tän­nöt piti suun­ni­tel­la nol­las­ta. Oppi­lai­tok­set ovat vel­vol­li­sia var­mis­ta­maan, ettei koro­na hidas­ta val­mis­tu­mis­ta ja sik­si näyt­tö­jä on ollut mah­dol­lis­ta suo­rit­taa oppi­lai­tok­sis­sa. Esi­mer­kik­si ravin­to­loi­den olles­sa kiin­ni tai supis­te­tus­ti auki, ravin­to­la-alal­la opis­ke­le­vien on ollut mah­do­ton­ta suo­rit­taa näyt­tö­jä työ­pai­koil­la. Jaa­ra itse innos­tui Tai­ta­ja- tapah­tu­mas­ta Jyväs­ky­läs­sä 1997, ja vuon­na 1999 Oulus­sa jär­jes­te­tyis­sä kisois­sa hän oli jo toi­min­nas­sa mukana.

– Kuusi ker­taa olen ollut pää­tuo­ma­ri­na ja Hel­sin­gis­sä vuon­na 2005 jär­jes­te­tyis­sä MM-kisois­sa olin put­ki­puo­len kis­ajoh­ta­ja­na. Ulko­mail­la­kin on tul­lut käy­tyä yli 20 ker­taa tuo­ma­roi­mas­sa kan­sain­vä­li­siä kiso­ja. Nyt kier­rän usei­den eri lajien teh­tä­viä kat­so­mas­sa, jot­ta pysy­tään kar­tal­la, miten arvioin­ti ja eri­kois­jär­jes­te­lyt toimivat.

Suo­ri­tuk­set kuva­taan ja osa strii­ma­taan live­nä kat­so­jil­le. Vaik­ka strii­maus onkin tapah­tu­mal­le iso kulue­rä, se koe­taan ehdot­to­mak­si näis­sä olo­suh­teis­sa, jot­ta mah­dol­li­sim­man moni voi kiso­ja katsoa.