Sydän­tur­val­li­suut­ta pitäi­si kehit­tää suun­ni­tel­mal­li­ses­ti – Iil­lä ja Oulul­la run­saas­ti paran­net­ta­vaa sydänturvallisuudessa

Kiimingin seurakunnan seurakuntamestari Veijo Pakanen näkee, että sydäniskurin käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi. Laite ohjaa koko ajan käyttäjäänsä. Kiimingin kirkossa iskuri sijaitsee näkyvästi seinällä. (Kuva: Teea Tunturi)Kiimingin seurakunnan seurakuntamestari Veijo Pakanen näkee, että sydäniskurin käyttö on tehty mahdollisimman helpoksi. Laite ohjaa koko ajan käyttäjäänsä. Kiimingin kirkossa iskuri sijaitsee näkyvästi seinällä. (Kuva: Teea Tunturi)

Sydän­lii­ton Sydän­tur­val­li­nen Suo­mi ‑verk­ko­pal­ve­lus­sa Suo­men kun­nat ja hyvin­voin­tia­lu­eet on lai­tet­tu parem­muus­jär­jes­tyk­seen varau­tu­mi­ses­sa sydän­py­säh­dys­ti­lan­tei­siin. Nyt Sydän­liit­to on koon­nut tie­toa vuo­den 2022 par­hai­ten sydän­tur­val­li­suu­den taso­aan paran­ta­neis­ta kun­nis­ta ja rank­ka­si kovim­mat nousi­jat ja laskijat.

Tilas­tos­sa Oulu saa 28/100 pis­tet­tä ja Ii 32/100 pis­tet­tä, kun tilan­net­ta mita­taan muun muas­sa sydä­nis­ku­rei­den mää­räl­lä asu­kas­ta koh­den sekä sydä­nis­ku­rei­den sijoit­te­lus­sa alu­een sepel­val­ti­mo­tau­ti-indek­siin suh­teu­tet­tu­na. Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­een sydän­tur­val­li­sim­mat kun­nat ovat Pyhän­tä (75/100) ja Uta­jär­vi 64/100). Iil­lä ja Oulul­la on siis vie­lä rut­kas­ti paran­net­ta­vaa sydän­tur­val­li­suu­den suhteen.

Ran­ta­poh­jan alu­eel­la sydä­nis­ku­rei­ta on defi.fi-palvelun mukaan kaik­ki­aan noin 30. Suu­rin osa niis­tä sijait­see Hau­ki­pu­taal­la ja Iis­sä, mut­ta kai­kis­ta enti­sis­tä, nyt Ouluun liit­ty­neis­tä kun­nis­ta, isku­ri löy­tyy. Tyy­pil­li­ses­ti seu­ra­kun­nil­la on isku­ri kir­kois­saan, niin myös Kii­min­gin seu­ra­kun­nal­la, jos­sa sekä Kii­min­gin, Yli-Iin että Yli­kii­min­gin kir­kois­sa on iskuri.

Jää­lin kap­pe­lis­ta isku­ria ei löy­dy. Defi.fi-palvelun mukaan Jää­li onkin yksi har­vois­ta Ran­ta­poh­jan taa­ja­mis­ta, jos­sa sydä­nis­ku­ria ei ole, mut­ta Jää­lin asu­ka­syh­di­tyk­sen Johan­na Lii­na­maa ker­too, että rahoi­tuk­sen hank­ki­mi­nen lait­teel­le on par­hail­laan vireillä.

– Kun rahoi­tus on saa­tu, lai­te sijoi­te­taan kau­pal­le, Lii­na­maa sanoo.

Kii­min­gin seu­ra­kun­nan seu­ra­kun­ta­mes­ta­ri Vei­jo Paka­nen ker­too, että Kii­min­gin kir­kos­sa sydä­nis­ku­ri on ollut vuo­des­ta 2016 saak­ka, ja että ylei­nen mie­li­pi­de on se, että isku­ri pitää olla tilois­sa, jon­ne kokoon­tuu iso­ja­kin väkijoukkoja.

– Vie­lä lai­tet­ta ei tääl­lä ole tar­vin­nut käyt­tää, mut­ta useas­sa seu­ra­kun­tayh­ty­män tilois­sa sydä­nis­ku­ria on tar­vit­tu. Kyl­lä se on tar­peen tilois­sa olla, Paka­nen sanoo.

Hän tote­aa, että lai­tet­ta on onnek­si help­po käyt­tää, eikä sil­lä voi saa­da lisä­va­hin­koa aikaiseksi.

– Nyt kun asia tuli puheek­si, ajat­te­lim­me taas hen­ki­lö­kun­nan kans­sa tutus­tua uudel­leen sydä­nis­ku­riin, että sen käyt­tö ei tosi­pai­kan tul­len suot­ta jännittäisi.

Vuo­den 2022 aika­na Suo­men sydän­tur­val­li­sim­man kun­nan tit­te­li vaih­tui. Kus­ta­vi menet­ti vuo­den aika­na kär­ki­paik­kan­sa Kivi­jär­vel­le, joka nousi kär­keen sijal­ta seit­se­män. Kak­kos­pai­kal­le kii­la­si Iso­jo­ki mer­kit­tä­väl­lä nousul­la sijal­ta 70. Kus­ta­vi jätet­tiin nyt kolmanneksi.

Hyvin­voin­tia­luei­den osal­ta kär­ki­paik­ka pysyi Kes­ki-Suo­mel­la (55/100). Kovim­man paran­nuk­sen hyvin­voin­tia­lueis­ta teki Ete­lä-Savo ja suu­rin putoa­ja oli Kai­nuu. Poh­jois-Poh­jan­maan hyvin­voin­tia­lu­een luke­ma on 41/100.

Perää 309 kun­nan ver­tai­lus­sa pitä­vät 12 kun­taa, joi­hin ei ole rekis­te­röi­ty yhtään defi­bril­laat­to­ria eli sydä­nis­ku­ria. Ahve­nan­maa näyt­täy­tyy alu­eel­li­ses­ti hei­koim­pa­na. Peräs­sä tule­vat Hel­sin­ki ja var­si­nai­sis­ta uusis­ta hyvin­voin­tia­lueis­ta hei­koim­pa­na ole­va Kymenlaakso.

– Sydän­tur­val­li­nen Suo­mi ‑pal­ve­lus­sa kun­tien sijoi­tuk­set ja sydän­tur­val­li­suu­den tasot elä­vät ajan­ta­sai­ses­ti, jol­loin kun­nis­sa ja hyvin­voin­tia­lueil­la on mah­dol­li­suus teh­dä nopeas­ti näky­viä ja toden­net­ta­via tulos­pa­ran­nuk­sia. Varau­tu­mi­nen ja sil­lä saa­vu­tet­ta­vat talou­del­li­set hyö­dyt kan­nat­tai­si vii­meis­tään nyt ottaa kun­nis­sa ja hyvin­voin­tia­lueil­la esil­le sekä hyö­dyn­tää sydän­tur­val­li­suu­des­sa saa­vu­tet­tu­ja tulok­sia kun­ta- ja alue­mark­ki­noin­nis­sa, vink­kaa Sydän­lii­ton mark­ki­noin­nin ja vies­tin­nän asian­tun­ti­ja Esa Taka­la.

Sydän­tur­val­li­suus on muu­ta­mis­sa edel­lä­kä­vi­jä­kun­nis­sa kir­jat­tu osak­si hyvin­voin­ti- tai tur­val­li­suus­suun­ni­tel­maa. Nyt sen rapor­toin­ti ja seu­ran­ta on eri­tyi­sen help­poa, kun kun­nil­la ja hyvin­voin­tia­lueil­la on tähän val­mis työ­ka­lu. Sydän­tur­val­li­suu­teen on kui­ten­kin kai­kil­la kan­sa­lai­sil­la mah­dol­li­suus vaikuttaa.

– Sydän­tur­val­li­suu­den kehit­tä­mi­sen on hyvä olla suun­ni­tel­mal­lis­ta. Tähän Sydän­tur­val­li­nen Suo­mi ‑pal­ve­lu tar­jo­aa val­mis­ta indi­kaat­to­ri­tie­toa. Jokai­nen meis­tä voi omal­ta osal­taan varau­tua sydän­py­säh­dys­ti­lan­tei­siin esi­mer­kik­si har­joit­te­le­mal­la elvy­tys­tä ja pai­kan­ta­mal­la arkiym­pä­ris­tön sydä­nis­ku­rit defi.fi-palvelusta tai 112 Suo­mi ‑sovel­luk­ses­ta, täy­den­tää Sydän­lii­ton asian­tun­ti­ja Mari Blek-Veh­ka­luo­to.

Sydän­liit­to tut­ki vuon­na 2019 suo­ma­lais­ten elvy­tys­val­miuk­sia, mah­dol­li­sia elvyt­tä­mi­sen estei­tä sekä kuin­ka hyvin sydä­nis­ku­ri eli defi­bril­laat­to­ri tun­ne­taan. Suo­mi elvyt­tää 2019 ‑kyse­ly­tut­ki­muk­seen vas­ta­si tuol­loin 1 673 suo­ma­lais­ta. Nyt kyse­ly uusi­taan kehi­tyk­sen sel­vit­tä­mi­sek­si. Kyse­ly löy­tyy osoit­tees­ta: https://sydan.fi/testi/elvytystesti/

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ.