Sii­mat kireik­si ja Kii­min­ki­jo­ki tutuksi

Aseman koulun vitoset viettivät valtakunnallista kalastuspäivää Myllysaaren ja Sämppikosken maisemissa. Matias Karppisen ja Sakari Salorannan mielestä virvelöinti oli kalastuspäivän kohokohta.Aseman koulun vitoset viettivät valtakunnallista kalastuspäivää Myllysaaren ja Sämppikosken maisemissa. Matias Karppisen ja Sakari Salorannan mielestä virvelöinti oli kalastuspäivän kohokohta.

Hau­ki­pu­taan Ase­man kou­lun vii­des­luok­ka­lai­sil­la oli lois­ta­va kesäi­nen ja aurin­koi­nen kou­lu­päi­vä kau­niin koti-Kii­min­ki­joen var­rel­la vii­me kes­ki­viik­ko­na. Päi­vää Ase­ma­ky­läs­sä Sämp­pi­kos­kel­la Myl­ly­saa­ren laa­vun mai­se­mis­sa vie­tet­tiin val­ta­kun­nal­li­sen kalas­tus­päi­vän mer­keis­sä, joka oli kou­lun ohjel­mas­sa nyt tois­ta kertaa.

Päi­vän aika­na yli 30 vii­des­luok­ka­lais­ta oppi­las­ta pää­si kalas­ta­maan vir­ve­lil­lä ja tutus­tu­maan kalas­tusai­hei­siin ras­tei­hin. Muka­na päi­vän toteu­tuk­ses­sa oli ProAgria Oulu, Hau­ki­pu­taan Jako­kun­ta, Hau­ki­pu­taan Joki­ka­las­tus­seu­ra ja Kii­min­ki­jo­ki ja ‑suis­to kun­toon ry.

Vie­nan ja Nel­lin mie­les­tä paras­ta oli pääs­tä kalas­ta­maan vir­ve­lil­lä. He ker­toi­vat kalas­ta­van­sa jos­kus muu­ten­kin, joko ongel­la tai vir­ve­lil­lä. Kalas­tus on hei­dän mie­les­tä muka­vaa puu­haa. Saa­liik­si he ovat yleen­sä saa­neet lähin­nä pik­ku sär­kiä. Tytöt tyk­kää­vät syö­dä kala­ruo­kia, paras­ta hei­dän mie­les­tään on lohi.

– Saa­lis­ta ei nyt tul­lut ja muu­ta­mia uis­ti­mia ongit­tiin pois puis­ta, mut­ta nyt ollaan monia koke­muk­sia rik­kaam­pia, myhäi­li yhte­nä opas­ta­ja­na ollut Esa Meri­läi­nen Hau­ki­pu­taan Jokikalastusseurasta.

Matiak­sen ja Saka­rin mie­les­tä koko kalas­tus­päi­vä oli tosi kiva. Hie­noa oli tie­ten­kin pääs­tä vir­ve­löi­mään. Kalas­tus on heil­le tut­tua puu­haa, he ker­toi­vat kalas­ta­van­sa mie­lui­ten avo­ke­lal­la. Säh­kö­ka­las­tus­näy­tös oli pojis­ta jän­nit­tä­vä, sil­lä he eivät olleet ennen näh­neet moista.

ProAgrian Jar­mo Tuuk­ka­nen ja Heik­ki Tah­ko­la näyt­ti­vät kalas­tus­päi­vän ras­til­la kuin­ka säh­kö­ka­las­te­taan. Mene­tel­mää käy­te­tään, kun halu­taan tie­tää mitä kaik­kia kala­la­je­ja vedes­sä esiin­tyy. Yleen­sä isom­mat kalat kaik­koa­vat, kun astu­taan veteen, mut­ta pik­ku­ka­lois­ta saa­daan arvo­kas­ta tietoa.

Tuuk­ka­nen ja Tah­ko­la pai­not­ti­vat, että vaik­ka mene­te­le­mäs­sä kalat tain­nu­te­taan säh­köl­lä, ne eivät vahin­goi­tu, vaan kalat pää­se­vät jat­ka­maan elä­mään­sä vesis­tös­sä. Kun tain­nu­te­tut kalat on kerät­ty haa­vil­la saa­viin, ne vie­lä nuku­te­taan, las­ke­taan lajit, pun­ni­taan ja mitataan.

– Säh­kö­ka­las­tus­ta käy­te­tään, kun halu­taan sel­vit­tää kala­kan­taa esi­mer­kik­si ennen ja jäl­keen vesis­tö­jen ennal­lis­ta­mis­ta, ker­toi Tah­ko­la. Tulok­sia voi­daan hyö­dyn­tää jat­kos­sa myös muis­sa koh­teis­sa, kun suun­ni­tel­laan kun­nos­ta­mis­ta tai sel­vi­te­tään kala­nis­tu­tus­ten onnistumista.

Aiem­min on tut­kit­tu säh­kö­ka­las­tuk­sel­la kala­kan­taa Tolp­pa­tör­män ja Ala­kos­ken välis­sä ole­val­la jokio­suu­del­la, mis­sä teh­tiin kun­nos­tus­toi­mia raken­ta­mal­la kivik­ko­ja ja soraik­ko­ja kalo­jen kutu­pai­koik­si pari vuot­ta sit­ten. Tulok­set oli­vat roh­kai­se­via meri­tai­me­nen­poi­kais­ten osalta.

Hau­ki­pu­taan Joki­ka­las­ta­jien puheen­joh­ta­ja Pek­ka Paa­vo­la vah­vis­ti myös, että meri­tai­men­ta on saa­tu Kii­min­ki­joen ylä­juok­sul­ta parem­min vii­me aikoina.

Hau­ki­pu­taan jako­kun­nan puheen­joh­ta­ja Kari Kale­va sanoi, että tulos kan­nus­taa jat­ko­toi­miin. Suun­ni­tel­mis­sa onkin jat­kaa kun­nos­tus­toi­mia mah­dol­li­ses­ti jo tule­va­na syk­sy­nä ylem­pä­nä Myl­ly­saa­ren ja Sämp­pi­kos­ken korkeudella.

Lapin ELY:ltä on saa­tu aivan äsket­täin myn­tei­nen rahoi­tus­pää­tös hankkeelle.

Kalas­tus­päi­vän yhdel­lä ras­til­la esi­tel­tiin kala­ja­los­tei­ta. ProAgrian Maa­rit Sato­maa oli teh­nyt ruis­nap­pei­hin levi­tet­tä savusär­ki­tah­nas­ta. Sär­keä on vie­lä vähem­min hyö­dyn­net­ty, mut­ta sär­keä on jalos­tet­tu aina­kin Kuusa­mos­sa ja Kai­nuus­sa, ja säi­lyk­kei­tä saa jo monis­ta kaupoista.

Sato­maan val­mis­ta­ma mau­kas levi­te syn­tyi, kun hän oli lait­ta­nut sii­hen säi­ly­ke­ka­lan jouk­koon tuo­re­juus­toa ja ranskanakermaa.

– Säi­ly­ket­tä voi käyt­tää moneen, vaik­ka pizzaan koti­mai­se­na vas­ti­nee­na ton­ni­ka­lal­le, opas­ti Satomaa.

Kalas­tus­päi­vän ötök­kä­ras­til­la saa­tiin tie­toa sii­tä, mitä kalat syö­vät. Kalas­tus­päi­vään kuu­lui myös mak­ka­ran­pais­toa Myl­ly­saa­ren laa­vul­la, joka on mitä hie­noin ylei­nen virkistyspaikka.

Päi­vän kruu­na­si Jus­si Rii­hi­sen saa­pu­mi­nen kanoo­til­la nuo­tio­pai­kan ran­taan. 76-vuo­tias Rii­hi­nen ker­toi aloit­ta­neen­sa melon­nan 12-vuo­ti­aa­na jär­vi­ka­ja­kil­la ja suo­sit­te­li läm­pi­mäs­ti ret­ki­me­lon­taa har­ras­tuk­se­na. Yli 170 kilo­met­riä pit­kä Kii­min­ki­jo­ki on erin­omai­nen melon­ta­jo­ki, mut­ta joes­sa on haas­ta­via­kin kos­ki­paik­ko­ja kivik­koi­neen, mikä pitää huomioida.

– Kyl­lä täs­sä pysyy hyväs­sä kun­nos­sa kun meloo lähes päi­vit­täin ja melon­ta­ret­kil­lä vii­kon put­keen 5–10 tun­tia päi­väs­sä, ker­toi monil­la vesil­lä melo­va Riihinen.

Hän on Kii­min­ki­jo­ki­me­lon­nan perus­ta­ja. Hän toi­mii melon­nan kou­lut­ta­ja­na sekä vuo­kraa ja myy kajak­ke­ja ja kanoot­te­ja Poh­jo­lan Kanoot­ti ‑yri­tyk­ses­sään.

Ase­man kou­lun opet­ta­ja Jou­ni Kuk­ko­nen oli tyy­ty­väi­nen kalas­tus­päi­vän antiin.

– Ope­tuk­ses­sa käsit­te­lem­me kalas­tuk­seen ja kaloi­hin liit­ty­vää aihe­pii­riä. Aiom­me jat­kos­sa­kin hyö­dyn­tää yhtä enem­män Kii­min­ki­jo­kea ja luon­non­tun­te­mus­ta eri oppiai­neis­sa. Aihee­seen voi­daan yhdis­tää käsi­töi­tä­kin esi­mer­kik­si vieheidenteolla.

Kuk­ko­ses­ta on hie­noa, että kou­lul­la on pai­kal­li­sia yhteis­työ­kump­pa­nei­ta, joi­den kans­sa voi­daan toi­mia yhteis­työs­sä var­mas­ti jatkossakin.

Kalas­tus­päi­vä pää­tet­tiin iloi­sin mielin.

– Kai­kil­le hyvää kesää, kesä­lo­maa ja kirei­tä sii­mo­ja, toi­vot­ti Kari Kale­va kaik­kien päi­vän jär­jes­tä­jien puolesta.