Palo­kun­ta har­joit­te­li savusu­kel­lus­ta Ran­ta­poh­jan van­hois­sa toimitiloissa

Paloesimies Rami Katajamäki juttelemassa ensimmäiselle savusukellusharjoituksen suorittaneelle savuparille. Toisen savuparin lähtiessä matkaan yläkertakin oli jo sakeana savusta.Paloesimies Rami Katajamäki juttelemassa ensimmäiselle savusukellusharjoituksen suorittaneelle savuparille. Toisen savuparin lähtiessä matkaan yläkertakin oli jo sakeana savusta.

Ran­ta­poh­jan käy­tös­tä pois­te­tun Huvi­po­lun kiin­teis­tön pihal­le park­kee­ra­tut paloau­tot ja sisä­ti­lois­ta nouse­va savu herät­ti­vät monien hau­ki­pu­taa­lais­ten huo­mion viik­ko sit­ten tiis­tai­na. Tuli­pa­lon sijaan kysees­sä oli kui­ten­kin Hau­ki­pu­taan palo­kun­nan savusu­kel­lus­har­joi­tus, jol­lai­seen palo­lai­tok­sen hen­ki­lös­tö kokoon­tuu kol­mes­ti vuodessa.

Ennen har­joi­tuk­sen alkua paloe­si­mies Rami Kata­ja­mä­ki käy Huvi­po­lun kel­la­ris­sa käyn­nis­tä­mäs­sä savu­ko­neen. Konees­ta tule­va savu ei ole myr­kyl­lis­tä, toi­sin kuin aidos­sa palo­ti­lan­tees­sa syn­ty­vä savu.

– Tämän­ker­tai­nen har­joi­tus on kyl­mä­sa­vu­har­joi­tus, eli käy­täm­me siis kein­osa­vua. Har­joi­tuk­sen aika­na kui­ten­kin kuvi­tel­laan että palo­ti­lan­ne oli­si oikea, ja koh­tees­sa men­nään mata­la­na eteen­päin, Kata­ja­mä­ki kertoo.

Paloe­si­mies on käy­nyt pii­lot­ta­mas­sa koh­tee­seen myös savun kes­kel­le louk­kuun jää­nyt­tä uhria esit­tä­vän nuken. Har­joi­tuk­sen tar­koi­tuk­se­na on etsin­tä, ja har­joi­tus­ta suo­rit­ta­van savu­pa­rin tavoit­tee­na on löy­tää nuk­ke ja kul­jet­taa se ulos. Teh­tä­vä voi kuu­los­taa hel­pol­ta, mut­ta sitä se ei san­kan savun kes­kel­lä kel­la­rin pimey­des­sä ole.

– Kun et näe mitään, on toi­mit­ta­va vais­ton varas­sa. Käy­tän­nös­sä sil­loin kul­je­taan sei­niä pit­kin tun­nus­tel­len yksi tila ker­ral­laan, jot­ta iso­kin tila tulee tut­kit­tua mah­dol­li­sim­man tarkasti.

Kata­ja­mäen mie­les­tä Huvi­po­lun kel­la­ri on ihan­teel­li­nen har­joi­tus­paik­ka savusu­kel­lus­ta varten.

– Sain kel­la­ri­ker­rok­ses­ta oikeas­taan kai­ken päi­vän­va­lon pois, ja kun kel­la­ri vie­lä täy­te­tään savul­la, saa­daan har­joi­tuk­seen sopi­vas­ti haas­tet­ta. Tila on iso ja hyvä – ainoas­taan lukit­ta­via ovia oli­si voi­nut olla enem­män, niin oltai­siin samal­la saa­tu har­joi­tel­la ovien sahaus­ta tai lukon poraa­mis­ta, ker­too Katajamäki.

Täl­lä ker­taa har­joi­tuk­seen osal­lis­tuu Kata­ja­mäen lisäk­si nel­jä hen­ki­löä, eli savu­pa­rin lisäk­si har­joi­tuk­seen saa­daan muo­dos­tet­tua suojapari.

– Suo­ja­pa­ri­na toi­mi­vat sam­mu­tusau­ton kul­jet­ta­ja, joka huo­leh­tii pum­pun ja veden savu­pa­ril­le, sekä säi­liö­au­ton kul­jet­ta­ja, joka hoi­taa lisäveden.

Har­joi­tus alkaa ulkoa – har­joi­tuk­seen osal­lis­tu­vat yksi­kön jäse­net toi­mi­vat, kuin oli­si­vat juu­ri saa­pu­neet aidol­le häly­tys­teh­tä­väl­le. Pelas­ta­jat vetä­vät pääl­le asian­mu­kai­set suo­ja­va­rus­teet, ja pian savu­pa­ri syök­syy nyt jo savun täyt­tä­mään por­taik­koon pai­ne­let­ku kai­na­los­sa. Suo­ja­pa­ri jää ulos tark­kai­le­maan, Kata­ja­mä­ki seu­raa savu­pa­ria pie­nen etäi­syy­den pääs­tä. Hän ker­too, että halu­aa kou­lu­tus­ti­lan­tees­sa jää­dä kau­em­mas seu­rai­le­maan savu­pa­rin työskentelyä.

– Näen läm­pö­ka­me­ran kaut­ta san­kas­sa­kin savus­sa, miten pari toi­mii, onko toi­min­ta loo­gis­ta ja että löy­tyy­kö uhri. Kun en puu­tu lii­kaa, saa­daan aikaan kou­lu­tuk­sel­li­nen ote. Kaik­ki­han tääl­lä tänään ole­vat ovat koke­nei­ta ammat­ti­mie­hiä, mut­ta todel­li­sia etsin­tä­ti­lan­tei­ta ei vält­tä­mät­tä osu koh­dal­le usein. Tavoit­tee­na on taa­ta kai­kil­le jon­kin­lai­nen oppi­mis­ko­ke­mus, sanoo Katajamäki.

Huvi­po­lun palo­hä­ly­tin alkaa soi­da, kun ensim­mäi­nen savu­pa­ri on vie­lä kel­la­ris­sa. Savu on nyt sank­kaa myös ylä­ker­ran puo­lel­la. Kata­ja­mä­ki on kavun­nut ylös kel­la­ris­ta het­keä aiem­min, ja pian ensim­mäi­nen savu­pa­ri seu­raa peräs­sä. Pelas­tet­ta­vaa poti­las­ta ei kui­ten­kaan näy.

– Se on tosi vai­keas­sa pai­kas­sa, kuu­luu kom­ment­ti ensim­mäi­se­nä vuo­ros­sa olleilta.

Pikai­sen palau­te­kier­rok­sen jäl­keen toi­nen savu­pa­ri läh­tee sukel­ta­maan kel­la­riin Kata­ja­mä­ki vana­ve­des­sään. Ensim­mäi­se­nä sukel­lus­vuo­ros­sa olleet jää­vät ulko­puo­lel­le suo­ja­pa­rin virkaan.

Kuluu vii­si, sit­ten kym­me­nen ja vii­si­tois­ta minuut­tia. Suo­ja­pa­ri huik­kaa radiol­la savu­pa­ril­le, että vart­ti on täyn­nä. Pian savu­pa­rin hap­pi­pul­lot alka­vat ujel­taa tyh­je­ne­mi­sen merkiksi.

Paria minuut­tia myö­hem­min kel­la­rin por­tais­ta kuu­luu koli­naa. Ensin ulos astuu Kata­ja­mä­ki, sit­ten savu­pa­ri, jois­ta jäl­kim­mäi­sel­lä on olal­laan pelas­tus­ta kai­van­nut nuk­ke. Ulko­na odot­ta­neet kysy­vät, löy­tyi­kö uhri helposti.

– Noh, vähän saa­toin viit­toa oike­aa suun­taa, Kata­ja­mä­ki virnistää.

 

Huvi­pol­ku 6 puretaan

Pai­kal­lis­leh­ti Ran­ta­poh­jan van­ha toi­mi­ta­lo Hau­ki­pu­taal­la osoit­tees­sa Huvi­pol­ku 6 on pää­tet­ty pur­kaa pois tar­peet­to­ma­na. Pur­ku­lu­pa on käsit­te­lys­sä Oulun kau­pun­gin eli­mis­sä. Pur­ku­yri­tys­kin on jo valit­tu. Tavoit­tee­na on, että pur­ku tapah­tuu alka­neen kevät­tal­ven aikana.

Ran­ta­poh­ja muut­ti Huvi­po­lul­ta kesäl­lä 2019 Hau­ki­pu­taan kes­kus­taan osoit­tee­seen Revon­tie 2. Ran­ta­poh­jan kont­to­ri ja sivun­val­mis­tus toi­mi­vat Huvi­po­lul­la vuo­des­ta 1989 läh­tien, ja toi­mi­tus muut­ti tiloi­hin vuon­na 1997.

Huvi­po­lun kiin­teis­tön ensim­mäi­nen osa val­mis­tui oma­ko­ti­ta­lok­si 1970-luvun alku­puo­lel­la ja sitä laa­jen­net­tiin yli 20 vuot­ta sit­ten. Ennen Ran­ta­poh­jan aiko­ja kiin­teis­tös­sä oli toi­mi­nut kuk­ka­kaup­pa ja baa­ri. Siel­lä oli har­joi­tet­tu myös huonekalukauppaa.

Kiin­teis­tön ton­til­le on teh­ty kaa­va­muu­tos, joka mah­dol­lis­taa asuin- ja liikerakentamisen.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ