Oma­ko­ti­ta­loa­su­mi­ses­ta ympä­ri­vuo­ti­seen vaunuelämään

Katja ja Ville Ulander ovat sopeutuneet hyvin uuteen arkeen asuntovaunussa ja Virpiniemen karavaanarialue saa heiltä paljon kiitosta toimivasta alueesta.Katja ja Ville Ulander ovat sopeutuneet hyvin uuteen arkeen asuntovaunussa ja Virpiniemen karavaanarialue saa heiltä paljon kiitosta toimivasta alueesta.

Kol­men tun­nin viik­ko­sii­vous vaih­tui vii­den minuu­tin lumi­töi­hin ja lisään­ty­nee­seen vapaa-aikaan. Alun perin vit­sis­tä ilta­nuo­tiol­la läh­te­nyt aja­tus muut­taa asu­maan asun­to­vau­nuun on nyt muut­tu­nut todek­si Kat­ja ja Vil­le Ulan­de­ril­la. Vir­pi­nie­mes­sä Ran­ta­sar­kan kara­vaa­na­ria­lu­eel­la vajaan kuu­kau­den päi­vät par­kis­sa ollut LMC Musica 675 E ‑asun­to­vau­nus­sa tava­rat ovat löy­tä­neet paik­kan­sa eikä 150 neliön oma­ko­ti­ta­loon ole ikä­vä. Vuo­kra­lai­set­kin van­haan kotiin löy­tyi­vät sama­na ilta­na, kun ilmoi­tus laitettiin.

– Het­ki meni taju­ta, että ei olla­kaan lomal­la, vaan tääl­lä pysy­tään. Ajat­te­lin, että oli­si tul­lut hai­kea olo, kun teim­me vii­mei­siä huol­to­töi­tä van­haan kotiin ennen vuo­kra­lais­ten tuloa, mut­ta ei sitä tul­lut­kaan, Kat­ja kertoo.

Paris­kun­nal­la on mök­ki­tont­ti Pudas­jär­vel­lä ja siel­lä idea asun­to­vau­nuun muu­tos­ta aikoi­naan syn­tyi­kin. Nuo­tion ääres­sä ilmoil­le hei­tet­ty idea asun­to­vau­nuun muu­tos­ta piti rea­li­soi­tua vas­ta, kun seit­sen­hen­ki­sen per­heen nuo­rim­mai­nen läh­ti­si pois kotoa.

– Ajat­te­lim­me, että nuo­rin poi­ka läh­tee vas­ta parin­kym­pin kor­vil­la, mut­ta tilan­ne tuli­kin eteen jo aiem­min, kun 15-vuo­tias kuo­pus läh­ti iso­vel­jien perään Hel­sin­kiin työs­ken­te­le­mään oppi­so­pi­mus­kou­lu­tuk­sel­la, Kat­ja naurahtaa.

Isos­ta oma­ko­ti­ta­los­ta luo­pu­mi­nen ei tun­tu­nut pahal­ta ja tava­raa kar­sit­tiin pal­jon. Arvok­kaim­mat kodin­ko­neet meni­vät säi­ly­tyk­seen lap­sil­le, kaik­ki mah­dol­li­nen lah­joi­tet­tiin ja kaa­to­pai­kal­le ajet­tiin 10 perä­kär­ryl­lis­tä tava­raa. Lopul­ta asun­to­vau­nuun läh­ti mukaan 26 muut­to­laa­tik­koa ja jokai­nen tava­ra on löy­tä­nyt paik­kan­sa. Kausi­vaat­teet ja muut säi­ly­tet­tä­vät tava­rat mah­tui­vat kyläl­lä asu­van pojan häkkivarastoon.

– Kyl­lä­hän tuo­ta tava­raa on 15 vuo­den aika­na ker­ty­nyt äly­tön mää­rä. Tut­ta­va ker­ran sanoi­kin, että oma­ko­ti­ta­loa­su­jan pitäi­si nel­jän vuo­den välein teh­dä kun­non inven­taa­rio ja hävit­tää kaik­ki tur­ha, Vil­le sanoo.

– Nyt on huo­man­nut, kuin­ka vähäl­lä ihmi­nen oikeas­ti pär­jää eikä kaik­kea tar­vit­se omis­taa, Kat­ja lisää.

Muut­to asun­to­vau­nuun on kir­voit­ta­nut pal­jon kes­kus­te­lua, ja ihmet­te­lyä­kin paris­kun­ta on saa­nut osak­seen. Jot­kut ovat arvail­leet hei­dän palaa­van pian takai­sin enti­seen. Kat­ja Ulan­der ker­too par­haan ystä­vän­sä sano­neen, että hän todel­la­kin pys­tyy kuvit­te­le­maan paris­kun­nan täl­lai­seen ratkaisuun.

– Me ollaan sopi­vas­ti sekai­sin, Kat­ja hymyilee.

Tot­tu­mis­ta uuteen asu­mis­muo­toon ovat aut­ta­nut alu­een avu­li­aat muut asu­jat ja hyvin toi­mi­va kara­vaa­na­ria­lue. Ran­ta­sar­kas­sa on täl­lä het­kel­lä Ulan­de­rei­den lisäk­si muu­ta­ma ympä­ri­vuo­ti­nen asu­ja, ja heil­tä paris­kun­ta on saa­nut pal­jon tie­toa alu­een toi­min­nois­ta ja säännöistä.

– Tääl­lä huol­to toi­mii todel­la hyvin ja alue on erit­täin siis­ti. Sau­na läm­pi­ää joka ilta ja nai­sil­le ja mie­hil­le on omat vuo­rot. Sau­naa voi myös vuo­kra­ta omaan käyt­töön, Kat­ja kertoo.

– Jut­tuseu­raa tääl­tä kyl­lä löy­tyy ja vii­kon­lop­pui­sin eten­kin tääl­lä on aina pal­jon poruk­kaa. Tääl­lä on help­po tutus­tua ihmi­siin ylei­sis­sä tilois­sa, mut­ta rau­has­sa­kin saa olla, jos halu­aa, Vil­le lisää.

Kausi­paik­ka syys­kuun lopul­ta tou­ko­kuun puo­leen väliin mak­saa vajaat 300 euroa ja kesä­kuu­kausil­ta paris­kun­ta mak­saa 150 euroa kuu­kausi­pai­kas­ta, sil­lä kesä­kausi­paik­koi­hin on pit­kät jonot. Tukea asun­to­vau­nus­sa asu­mi­seen ei ole mah­dol­lis­ta saa­da, ja Ulan­de­rit oli­vat las­ke­neet ennen muut­toa kulu­ja mah­dol­li­sim­man toden­mu­kai­sik­si. Säh­kö­las­ku on kuu­kau­del­ta noin 20 euron luok­kaa ja valot vau­nus­sa ovat lede­jä. Pyyk­ki­ko­neen ja kui­vaus­rum­mun käy­tös­tä menee kol­men euron kertamaksu.

– Meil­lä menee noin 13 pul­loa kaa­sua kuu­kau­des­sa, mikä tekee noin 340 euroa. Ajat­te­lim­me, että oli­sim­me pär­jän­neet kym­me­nel­lä, mut­ta teen myös ruo­kaa vau­nus­sa, joten se hie­man nos­taa kaa­sun kulu­tus­ta, Kat­ja sanoo.

Vau­nu on noin yhdek­sän met­riä pit­kä aisan kans­sa ja kak­si ja puo­li met­riä leveä. Kesäl­lä tila tuplaan­tuu, kun koko vau­nun mit­tai­nen telt­ta asen­ne­taan pai­koil­leen. Ulan­de­rit ker­to­vat, että lisään­ty­nyt vapaa-aika tuli yllä­tyk­se­nä ja vähen­ty­neet koti­työt ja oma­ko­ti­ta­lon ympä­ri­vuo­ti­seen huol­ta­mi­seen kulu­nut aika käy­te­tään nyt luon­nos­ta naut­tien, ren­tou­tuen sekä van­ho­jen har­ras­tus­ten elvyt­tä­mi­seen. Vil­le naut­tii, kun aura-auto käy auraa­mas­sa lumet met­rin pääs­tä ja kul­ku­väy­lät hie­koit­ta­vat joku toinen.

– Oma­ko­ti­ta­los­sa oli aina jotain lai­tet­ta­vaa ja teh­tä­vää. Nyt se kaik­ki yli­mää­räi­nen on jää­nyt pois ja voi kes­kit­tyä olen­nai­seen, Vil­le naurahtaa.

– Luin ennen pal­jon kir­jo­ja, mut­ta se jäi arjen kes­kel­lä. Nyt olen taas elvyt­tä­mäs­sä sitä har­ras­tus­ta uudel­leen ja uusi kir­ja on jo valit­tu­na hyl­lys­sä, Kat­ja kertoo.

Vau­nue­lä­mä kiin­nos­taa laa­jem­mal­ta­kin niin kara­vaa­na­rei­ta kuin myös tavan tal­laa­jia. Kat­ja perus­ti uuden Vau­nu­laif­fia ‑Ins­ta­gram-tilin tam­mi­kuus­sa ja seu­raa­jia on tul­lut lyhyes­sä ajas­sa rei­lut 1 500. Kat­ja ker­too saa­neen­sa jo pal­jon yksi­tyis­vies­te­jä sosi­aa­li­sen median kaut­ta ja hänel­tä kysy­tään pal­jon vink­ke­jä vaunuelämiseen.

– Moni on kiin­nos­tu­nut nime­no­maan bud­jet­ti­vau­nui­lus­ta. Mie­lel­lä­ni­hän minä vas­tai­len kysy­myk­siin ja jaan mei­dän koke­muk­siam­me, Kat­ja kertoo.

Vaik­ka muut­to vau­nuun tapah­tui­kin kes­ken kovien pak­kas­ten, Ulan­de­rei­den ei ole tar­vin­nut palel­la. Läm­pöä riit­tää tasai­ses­ti ja yöt on nukut­tu vau­nus­sa hyvin. Kat­ja ker­too ole­van­sa herk­kä­uni­nen ja hän miet­ti­kin, miten pys­tyy nuk­ku­maan luon­non keskellä.

–Ajat­te­lin, että sade hait­tai­si, mut­ta sehän onkin rau­hoit­ta­nut. Yksi yö val­voin, kun mie­tin, vie­kö myrs­ky tel­tan mukanaan.

Ulan­de­rit ovat olleet kara­vaa­na­rei­ta yli 15 vuot­ta, mut­ta he eivät olleet aiem­min viet­tä­neet nel­jää päi­vää kau­em­paa yhtä­jak­soi­ses­ti vau­nul­la ja se jän­nit­ti. Paris­kun­ta ker­too kui­ten­kin kai­ken suju­neen hyvin ja vaik­ka neliöi­tä on vain mur­to-osan aiem­mas­ta, eikä omaa tilaa ole samal­la taval­la kuin ennen, rii­doil­ta­kin on vältytty.

– Olem­me muu­ten­kin eri­koi­nen paris­kun­ta, sil­lä olem­me jat­ku­vas­ti yhdes­sä ja har­voin mökö­te­tään, Ulan­de­rit paljastavat.

Per­heen kol­me­vuo­tias sak­san­pai­men­koi­ra Ril­la on myös kotiu­tu­nut hyvin luon­non lähei­syy­teen ja uusiin lenk­ki­mai­se­miin. Ril­lan kans­sa uuteen kotiin tutus­tu­mi­nen aloi­tet­tiin viet­tä­mäl­lä yö tai kak­si vau­nul­la ennen viral­lis­ta muuttoa.

– Jätim­me yhte­nä ilta­na Ril­lan vau­nuun, kun läh­dim­me pais­ta­maan mak­ka­raa kotaan. 10 minuut­tia meni ja Ril­la oli oppi­nut avaa­maan vau­nun lukol­li­sen oven ja juok­si luok­sem­me. Piti paten­toi­da koi­ran pitä­vä ovi, Kat­ja naurahtaa.

Vau­nue­lä­mä vaa­tii Ulan­de­rei­den mie­les­tä tie­tyn­lais­ta luon­net­ta, mut­ta he suo­sit­te­le­vat kaik­kia innok­kai­ta kokei­le­maan vau­nue­lä­mää. Vie­rai­ta­kin on kuu­lem­ma käy­nyt enem­män kuin aiem­min. Yhtä asi­aa Kat­ja kui­ten­kin ker­too ehkä kai­paa­van­sa isos­ta kodis­ta ja se on ison per­heen kans­sa vie­tet­ty joulu.

– Halusin vie­lä viet­tää yhtei­sen jou­lun van­has­sa kodis­sa ja muu­tim­me vas­ta sit­ten tän­ne. Ensi jou­luk­si pitää alkaa etsi­mään tar­peek­si iso mök­ki, johon kaik­ki mah­tu­vat viet­tä­mään yhdes­sä jou­lua, Kat­ja hymyilee.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.