Löy­tö­ret­kel­lä Mar­tin­nie­men his­to­ri­aan ja nykyi­syy­teen: Kylän vah­va yhtei­söl­li­syys yllät­ti arkkitehtiopiskelijat

Martinniemi syysväreissä yläilmoista nähtynä. Oikealla ns. tukkitie ja keskellä Repolantien raitti. Dronekuvaajana oli Juho Lumme.Martinniemi syysväreissä yläilmoista nähtynä. Oikealla ns. tukkitie ja keskellä Repolantien raitti. Dronekuvaajana oli Juho Lumme.

Mar­tin­nie­mes­sä val­lit­se­va vah­va yhtei­söl­li­syys ja iden­ti­teet­ti yllät­ti­vät Mar­tin­nie­men raken­net­tua ympä­ris­töä tut­ki­vat Oulun yli­opis­ton Ark­ki­teh­tuu­rin yksi­kön opis­ke­li­jat hei­dän jal­kau­dut­tua kylän­rai­til­le ja jut­tusil­le asuk­kai­den kans­sa. Opis­ke­li­jat ovat paneu­tu­neet mais­te­ri­no­pin­nois­saan alu­een raken­net­tuun ympä­ris­töön his­to­rian valos­sa, mut­ta kat­se suun­na­taan myös tule­vaan. Mitä mar­tin­nie­me­läi­set kyläl­tään odot­ta­vat tulevaisuudessa?

Aineis­tos­ta koo­taan syk­syn mit­taan alku­vuo­des­ta jul­kais­ta­va Mar­tin­nie­men his­to­rial­li­sen mil­jöön Suojeluatlas.

Arkkitehtiopiskelijoiden maanantain kenttäpäivän tukikohtana ja lounaspaikkana oli Kerhola, jonka edustalla seuraavaa jalkautumisreittiä suunnittelemassa Eetu Salminen (oik.), Matias Virkanmäki, Aino Hirvilammi, Akseli Kaskela, Elli Vesterinen, Kim Ramsay, Vilhelmiina Schroderus ja Noora Jukkola. KUVA: Auli

Ark­ki­teh­tio­pis­ke­li­joi­den maa­nan­tain kent­tä­päi­vän tuki­koh­ta­na ja lou­nas­paik­ka­na oli Ker­ho­la, jon­ka edus­tal­la seu­raa­vaa jal­kau­tu­mis­reit­tiä suun­nit­te­le­mas­sa Eetu Sal­mi­nen (oik.), Matias Vir­kan­mä­ki, Aino Hir­vi­lam­mi, Akse­li Kas­ke­la, Elli Ves­te­ri­nen, Kim Ram­say, Vil­hel­mii­na Schro­de­rus ja Noo­ra Juk­ko­la. Kuva: Auli Haapala

Kyläl­lä on säi­ly­nyt vah­va kult­tuu­ri­pe­rin­tö, vaik­ka raken­ne­muu­tos ja taan­tu­ma kou­rai­si­vat syväl­tä 1990-luvul­le tul­taes­sa sahaus­toi­min­nan loput­tua. Opis­ke­li­jat sai­vat asuk­kai­ta haas­ta­tel­les­saan kuul­la, että kyläl­lä on ollut kuk­keim­pi­na aikoi­na lukui­sia kaup­po­ja ja mui­ta pal­ve­lui­ta. Kylä alkoi kas­vaa 1900-luvun alus­sa alka­neen sahaus­toi­min­nan myö­tä isok­si teol­li­suus­ky­läk­si. Enim­mil­lään saha työl­lis­ti 1300 henkeä.

Vii­mei­se­nä kent­tä­päi­vä­nä maa­nan­tai­na opis­ke­li­jat jal­kau­tui­vat Repo­lan­tien rai­til­le ja lähiym­pä­ris­töön sekä sahan alu­eel­le. Tau­ko­pai­kal­laan Ker­ho­las­sa opis­ke­li­jat ja opet­ta­ja Pia Kro­gius tote­si­vat, että he ovat Mar­tin­nie­mes­sä kuin löy­tö­ret­kel­lä: Koh­tee­na on kult­tuu­ri­his­to­rial­li­ses­ti arvo­kas kylä, jol­la on kiin­nos­ta­va ja rosoi­nen­kin menneisyys.

Ark­ki­teh­tio­pis­ke­li­jat Aino Hir­vi­lam­mi, Eetu Sal­mi­nen ja Matias Vir­kan­mä­ki jal­kau­tui­vat kylän­rai­til­le tut­kai­le­maan van­haa rakennuskantaa.

Eetu Sal­mi­nen ker­toi, että asuk­kaat ovat suh­tau­tu­neet opis­ke­li­joi­hin ystä­väl­li­ses­ti ja ovat ker­to­neet mie­lel­lään tie­to­jaan ja muis­to­jaan kylästä.

– Tai sit­ten he vin­kan­neet, kuka voi­si tie­tää enem­män, jat­koi Matias Vikan­mä­ki. Hän on yllät­ty­nyt myös sii­tä, kuin­ka monia eri tyy­li­suun­tia edus­ta­via van­ho­ja raken­nuk­sia kyläl­tä löy­tyy, kuten jugend- ja fun­kis­tyy­le­jä sekä masar­di­kat­toi­sia taloja.

– Tär­ke­ää on myös kuul­la, mitä asuk­kaat odot­ta­vat ja toi­vo­vat kyläl­tä tule­vai­suu­des­sa, vink­ka­si­vat Vil­hel­mii­na Schro­de­rus ja Noo­ra Juk­ko­la.

– Tavoit­tee­na on jär­jes­tää myös kurs­siin liit­ty­vä ylei­sö­ti­lai­suus kylä­läi­sil­le vie­lä syk­syn mit­taan. Kun Suo­je­luat­las val­mis­tuu, on tär­ke­ää myös tuo­da tulok­sia jul­ki, mikä on kai­ken tut­ki­muk­sen perim­mäi­nen ja tär­kein teh­tä­vä, sum­ma­si Pia Kro­gius. Työn toteu­tu­mis­ta on mah­dol­lis­ta­mas­sa myös Oulun kau­pun­gin kaavoitus.

Opis­ke­li­jat pereh­ty­vät syk­syn aika­na kylän his­to­ri­aan ja raken­nu­kan­taan kent­tä­käyn­tien ohel­la kir­jal­li­sen aineis­ton ja asia­kir­jo­jen avul­la. Myös van­haa ja uut­ta kuva­ma­te­ri­aa­lia kerä­tään Suo­je­luat­lak­seen, johon tulee myös piir­rok­sia. Aineis­tos­ta koot­ta­van Mar­tin­nie­men his­to­rial­li­sen Suo­je­luat­lak­sen tar­koi­tuk­se­na on tuo­da esiin ainut­laa­tui­sen alu­een arvo­ja ja iden­ti­teet­tiä ja poh­tia kei­no­ja nii­den vaa­li­mi­sek­si tulevaisuudessa.

Tie­to­ja kylä­läi­sil­tä ote­taan mie­lel­lään edel­leen vas­taan. Toi­vee­na oli­si kuul­la vie­lä lisää kili­puk­ka­ta­lois­ta eli pie­nis­tä “huk­ka­pät­kis­tä” raken­ne­tuis­ta tai til­ki­tyis­tä talois­ta, Pomo­lan asui­na­lu­ees­ta sekä työ­läis­ten asu­tuk­ses­ta, Repo­lan­tien rai­tis­ta, tuk­ki­tien raken­ta­mi­ses­ta sekä rau­ta­tie­a­se­mas­ta. Myös van­ho­jen talo­jen raken­nus­pii­rus­tuk­set ovat toi­vot­tu­ja, mikä­li sel­lai­sia löy­tyi­si. Tie­to­ja voi lähet­tää kurs­sin opettajille,

Pia Kro­gius (pia.krogius@oulu.fi), Anu Soik­ke­li (anu.soikkeli@oulu.fi) tai Rosa­lii­na Jär­vi­nen (rosaliina.jarvinen@oulu.fi).

Näky­miä Lastaajantieltä.

Mikä Suo­je­luat­las?

• Oulun yli­opis­ton Ark­ki­teh­tuu­rin yksi­kön opis­ke­li­jat tut­ki­vat ja inven­toi­vat mais­te­ri­no­pin­toi­hin­sa liit­tyen raken­net­tua ympä­ris­töä Mar­tin­nie­men kes­kei­sil­lä alueilla.

• Aineis­tos­ta koo­taan Mar­tin­nie­men his­to­rial­li­sen mil­jöön Suo­je­luat­las, joka jul­kais­taan alku­vuo­des­ta pai­net­tu­na ja verkossa.

• His­to­rian ja kor­jaus­suun­nit­te­lun aine­ryh­män kurs­sin aihei­na on raken­nus­suo­je­lu ja raken­ne­tun ympä­ris­tön hoito.

• Tuo­daan esil­le alu­een arvo­ja ja iden­ti­teet­tiä sekä kei­no­ja nii­den vaalimiseksi.

• Oulun seu­dul­la Suo­je­luat­las teh­ty aiem­min mm. Piki­saa­res­ta ja Raksilasta.

Tutkimusmatkalla sahan alueella Viivi Kuisma (vas.), Juho Lumme, Karoliina Partanen, Hannu Väisänen ja Sara Lähdesmäki. KUVA: JUHO LUMME

Tut­ki­mus­mat­kal­la sahan alu­eel­la Vii­vi Kuis­ma (vas.), Juho Lum­me, Karo­lii­na Par­ta­nen, Han­nu Väi­sä­nen ja Sara Läh­des­mä­ki. Kuva: Juha Lumme.