Koh­taa­mi­sia tai­teen ja värien maailmassa

Eli­na Karp­pi­nen on har­ras­ta­ja­tai­tei­li­ja, jon­ka tai­de­näyt­te­ly on esil­lä Hau­ki­pu­taan yhtei­sö­ti­las­sa hel­mi­kuun ajan. Karp­pi­nen toi­voo kat­so­jien saa­van kos­ke­tuk­sen elä­mään ja sen voi­maan hänen tau­lu­jen­sa kaut­ta. Kysees­sä on hänen ensim­mäi­nen näyt­te­lyn­sä, mikä arva­ten­kin jännittää.

– Olen kii­tol­li­nen, että sain tuo­da tau­lu­ja­ni tän­ne näyt­te­lyyn. Otan vas­taan mie­lel­lä­ni palau­tet­ta ja mie­li­pi­tei­tä kat­so­jil­ta sii­tä, mitä muis­to­ja, tun­tei­ta ja aja­tuk­sia työt herät­tä­vät. Mit­kä värit vie­hät­tä­vät eniten?

Tai­teen ja värien koh­taa­mi­nen on rikas­tut­ta­nut Karp­pi­sen elä­mää monel­la taval­la. Väreil­lä on suu­ri mer­ki­tys. Hän on lap­ses­ta läh­tien naut­ti­nut piir­tä­mi­ses­tä ja värit­tä­mi­ses­tä ja innos­tui ylä­luo­kil­la myös pos­lii­nin­maa­lauk­ses­ta. Sit­tem­min hän on ollut kuva­tai­tei­li­ja Kir­si Ter­von ohjaa­mas­sa öljy­vä­ri­maa­lauk­ses­sa ja opis­ke­le­mas­sa tun­ne­tai­de­maa­laus­ta Ant­ti Pie­ti­läi­sen ja Min­na Rim­pi­läi­sen ohjauksessa.Viime vuo­si­na eri­tyi­ses­ti vesi­vä­ri­maa­laus on innos­ta­nut Pek­ka Homa­sen ja Anni Arff­ma­nin opetuksessa.

– Mat­ka­ni jat­kuu edelleen.

Luon­to ja ihmi­nen osa­na sitä välit­tyy Karp­pi­sen tau­lu­jen aiheis­ta ja väreis­tä. Luon­to antaa ihmi­sel­le elin­voi­maa ja ihmi­nen on kuin pie­ni hiuk­ka­nen osa­na luon­toa. Riit­tää­kö herk­kyy­tem­me pysäh­tyä huo­maa­maan niin itsem­me kuin ympä­ris­töm­me, Karp­pi­nen pohtii.

– Jos­kus olem­me lii­an lähel­lä näh­däk­sem­me oman itsem­me ja ympä­ril­läm­me ole­van luon­non kau­neu­den. Myös kyky kat­soa kau­em­mak­si ja näh­dä isom­pia koko­nai­suuk­sia voi hämär­tyä. Tar­vit­sim­me tilaa ja aikaa pysäh­tyä näh­däk­sem­me, vaik­ka­pa ilman älylaitteita.

Näyt­te­lys­sä esil­lä ole­val­la DNA-ton­tul­la ja sitä ympä­röi­vil­lä hah­moil­la Karp­pi­nen on kuvan­nut nyky­päi­vän hah­mo­ja, joi­ta enti­sai­kaan oli­vat esi­mer­kik­si maa­hi­set. Eri väri­set säi­keet kuvaa­vat mei­hin vai­kut­ta­vaa gee­ni­pe­ri­määm­me uuden ajan haasteissa.

Näyt­te­lyn rak­kain työ teki­jäl­le itsel­leen on Nel­jä vuo­den­ai­kaa. Tau­lus­sa on pih­la­ja, pyhä puu, vuo­den­kier­ron väreis­sä. Pih­la­ja näkyy myös hänen kotin­sa ikku­nas­ta ja puu­ta Karp­pi­nen kat­se­lee päi­vit­täin. Syk­syl­lä pih­la­ja tiput­taa leh­ten­sä, mut­ta kevään koit­taes­sa syn­tyy jäl­leen uut­ta. Elä­mäs­sä­kin jou­dum­me koh­taa­maan luo­pu­mis­ta. Luo­pu­mi­nen avaa ovia syn­nyt­tää uut­ta. Voit saa­da sen, mis­tä luo­vut, mikä lohduttaa.

Puu voi olla myös yhtey­den raken­ta­ja, mikä näkyy mies­tä ja nais­ta kuvaa­vas­sa tau­lus­sa Yö ja päi­vä.

Kii­na­lai­sen lää­ke­tie­teen opit ja hoi­to­muo­dot kiin­nos­ta­vat Eli­na Karp­pis­ta. Hän antaa hieronta‑, vyö­hy­ke­te­ra­pia- ja aku­punk­tio­hoi­to­ja Wel­leca-hoi­to­las­saan kotin­sa yhtey­des­sä Oulus­sa. Tai­det­ta hän yhdis­tää Koh­taa­mis­työ­pa­jois­sa, jois­sa on mah­dol­li­suus pysäh­tyä tai­teen avul­la oman elä­män vah­vuuk­siin, kehi­tys­koh­tiin ja tule­vai­suu­teen. Työ­pa­jas­sa hyö­dyn­ne­tään tun­tei­den dyna­miik­kaa ja vuo­ro­vai­ku­tus­tai­to­ja. Työ­pa­jaan voi osal­lis­tua yksin, kak­sin tai poru­kal­la. Karp­pi­nen kokee tär­keäk­si huo­mioi­da ihmi­nen koko­nai­suu­te­na ja kuun­nel­len, kun kysees­sä on hoi­to tai työ­pa­jan aiheen sisältö.

Hau­ki­pu­taan asu­kas­tu­pa on nyt nimel­tään Hau­ki­pu­taan yhtei­sö­ti­la Oulun kau­pun­gin asu­kas­tu­pia kos­ke­van uuden lin­jauk­sen mukaan. Toi­min­ta Hau­ki­pu­taal­la jat­kuu kuten ennen­kin, eli yhtei­söt ja yksi­tyi­set voi­vat vara­ta tilaa kokoon­tu­mi­siin ja tapah­tu­miin veloi­tuk­set­ta. Yhtei­sö­ti­la sijait­see Joke­lan­tie 1:ssä kir­jas­toa vastapäätä.

Yhtei­sö­ti­las­sa on mah­dol­li­suus jär­jes­tää myös näyt­te­lyi­tä, joi­den yhteys­hen­ki­lö­nä toi­mii Aila Lom­pe­ri Hau­ki­pu­taan suur­alu­een asukasyhdistyksestä.

Oulun kau­pun­gin yhtei­sö­ti­lois­sa vie­te­tään toi­min­ta­päi­vää avoi­mien ovien mer­keis­sä lau­an­tai­na 24.2. Hau­ki­pu­taal­la­kin on luvas­sa tuol­loin tapah­tu­ma kel­lo 10–14. Muka­na päi­väs­sä on myös Eli­na Karp­pi­nen esit­te­le­mäs­sä taidettaan.