Jul­le-elä­ke­läis­koi­ra kou­lus­sa rau­hoit­ta­ja­na ja ilona

Tullikoiran työstä sairastumisen vuoksi eläkkeelle Jäänyt Julle on tuttu vierailija Haukiputaan koululla, jossa se osallistuu myös välituntivalvontaan virkatyössä harjaantuneella, tarkalla silmällä. (Kuva: Atte Särkkä)Tullikoiran työstä sairastumisen vuoksi eläkkeelle Jäänyt Julle on tuttu vierailija Haukiputaan koululla, jossa se osallistuu myös välituntivalvontaan virkatyössä harjaantuneella, tarkalla silmällä. (Kuva: Atte Pärkkä)

Pää­sim­me haas­tat­te­le­maan pit­kän työ­uran jäl­keen eläk­keel­le jää­nyt­tä tul­li­koi­raa. Kyse­lim­me sil­tä hie­man sen nykyi­ses­tä elä­mäs­tä ja sen urasta.

Kuka olet? Min­kä ikäi­nen olet? Min­kä rotui­nen olet? Ker­ro vähän itsestäsi.

Olen Jul­le-labra­do­rin­nou­ta­ja ja täy­tän tou­ko­kuus­sa seit­se­män vuot­ta. Isän­tä­ni on ker­to­nut, että minus­ta oli­si pitä­nyt tul­la opas­koi­ra, mut­ta olin lii­an vil­kas sii­hen hom­maan. Niin­pä minus­ta kou­lu­tet­tiin yhden ja puo­len vuo­den iäs­sä huu­me­koi­ra tul­liin. Isän­tä­ni kehuu minua empaat­ti­sek­si ja sym­paat­ti­sek­si. Jou­duin jää­mään eläk­keel­le epi­lep­sian takia.

Mitä teit työk­se­si? Entä mis­sä paikoissa?

Työk­se­ni olin huu­me­koi­ra ja etsin siis kuo­no­ni avul­la haju­ja huu­meis­ta. Työs­ken­te­lin aika pal­jon len­to­ken­til­lä, mut­ta välil­lä pää­sin myös esi­mer­kik­si sata­mis­sa, ravin­to­lois­sa ja eri­lai­sis­sa ter­mi­naa­leis­sa. Jos­kus tein myös kotiet­sin­tö­jä. Töi­tä teh­tiin aika lail­la tilan­teen mukaan.

Mitä kaik­kia haju­ja tunnistat?

Työ­ni puo­les­ta tun­nis­tan ylei­sim­mät huu­mausai­neet ja aseet. Kuo­no­ni tun­nis­taa myös herk­ku­jen hajun kaukaakin.

Mikä oli paras­ta työssäsi?

Sain olla aina isän­tä­ni muka­na, min­kä takia olin har­voin yksin koto­na. Työ oli vaih­te­le­vaa, eli ei lain­kaan tyl­sää, jos autos­sa odot­te­lua ei las­ke­ta. Näin myös pal­jon ihmi­siä ja eri­lai­sia paik­ko­ja. Vir­ka­koi­rien har­joi­tus­päi­vät oli­vat aina kivo­ja, kos­ka sain tree­na­ta mui­den vir­ka­koi­rien kans­sa. Löy­tä­mi­nen oli aina juh­laa, ja mei­dät kou­lu­tet­tiin tähän arvok­kaa­seen työ­hön lei­kin kautta.

Kuin­ka kau­an työ­päi­vä­si kestivät?

Työ­päi­vä kes­ti arviol­ta 12 tun­tia yhdes­sä vuo­ros­sa. Pää­sin koke­maan kaik­ki kol­me vuo­roa, eli aamu‑, ilta- ja yövuorot.

Onko sinul­la pal­jon koi­ra­työ­ka­ve­rei­ta? Mil­lai­sia he ovat? 

Suo­mes­sa on tul­li­koi­ria hie­man yli 40. Oulus­sa minul­la ei ollut tul­lis­sa työ­päi­vien aika­na koi­ra­työ­ka­ve­rei­ta, mut­ta pää­sin tree­naa­maan sekä työs­ken­te­le­mään mui­den innos­tu­nei­den ja ener­gis­ten vir­ka­koi­rien (esi­mer­kik­si poliisi‑, van­ki­la- ja raja­koi­rien) kanssa.

Miten päi­vä­si kou­lul­la ero­aa nor­maa­lis­ta työpäivästäsi?

Päi­vä kou­lul­la on todel­la ren­toa ja lep­poi­saa. Töis­sä minun täy­tyi koko ajan kes­kit­tyä ja olla tark­ka­na. Myös vuo­ro­töi­den epä­sään­nöl­li­nen ryt­mi poik­ke­aa kou­lun tois­tu­vas­ta lukujärjestyksestä.

Kuin­ka usein vie­rai­let koululla?

Läh­den emän­nän mukaan kou­lul­le hänen 8d-luo­kan toi­voes­sa vie­rai­lua­ni. Jos­kus jos jou­dun ole­maan yksin lii­an pit­kään koto­na, kun per­heen Piki-koi­ra on isän­nän kans­sa pidem­mäl­lä työ­mat­kal­la, saa­tan pääs­tä kou­lul­le mukaan seu­raa­maan tunteja.

Mikä on paras­ta, kun vie­rai­let koulussa?

Paras­ta ovat oppi­laat. Saan heil­tä pal­jon huo­mio­ta ja rap­su­tuk­sia. Sen enem­pää koi­ra ei tarvitsekaan.

Mitä puu­hai­let luokassa?

Ensin kier­te­len luo­kas­sa ja otan rap­su­tuk­set vas­taan, sit­ten leväh­te­len ja kuun­te­len emän­tä­ni ope­tus­ta luo­kan oppi­lail­le. Olen käy­nyt myös väli­tun­ti­val­von­nas­sa ja sil­loin näen myös uusia ihmisiä.

Mil­lai­nen paik­ka luok­ka sinun mie­les­tä­si on?

Luok­ka on ihan viih­tyi­sä ja kodi­kas. Pidän sii­tä, että minul­la on juo­ma-astia, pal­lo, nal­le­ja ja lui­ta. Vali­tet­ta­vas­ti siel­lä ei vain ole makuu­alus­taa, jos­sa loikoilla.

Miten vie­tät vapaa-aikaasi?

Huip­pua vapaa-ajan­vie­tet­tä on olla koko per­heen kans­sa Kuusa­mos­sa mök­kei­le­mäs­sä. Tal­vi­sin val­jak­ko­hiih­del­lään, pil­ki­tään ja myös leväh­del­lään. Emän­tä heit­te­lee minul­le ja per­hee­ni toi­sel­le koi­ral­le, Pikil­le, pal­loa päi­vit­täin. Sil­loin on kiva sukel­taa han­keen ja kie­riä lumes­sa. Kesäl­lä uimi­nen on paras­ta. Läh­den myös mie­lel­lä­ni mukaan mar­ja- ja muil­le vaellusretkille.

Mikä on lempipaikkasi?

Lem­pi­paik­ka­ni on mök­ki, sil­lä siel­lä saan olla vapaa­na ja men­nä uimaan, mil­loin vain itse haluan.

Mikä on lempiherkkusi?

Pan­na­ri ja jää­te­lö ovat herk­kua. Kyl­lä myös kanai­set luut ovat hyviä.

Jutun teki­jät: Atte Pärk­kä, Sara Ala-Ilk­ka ja Aida Heikkinen

Tämä jut­tu on syn­ty­nyt osa­na Ran­ta­poh­jan ja alu­een kou­lu­jen välis­tä yhteis­työ­tä. Yhteis­työs­sä syn­ty­nei­tä jut­tu­ja jul­kais­taan nuor­ten­pals­tal­la Rant­si­kas­sa vii­koit­tain ja ajoi­ot­tain myös muu­al­la Ran­ta­poh­jassa.