Vakuutukset ovat velipuolia maksettaessa, mutta rakkaita sukulaisia vahingon sattuessa. Jotenkin näinhän asian voi ajatella. Vakuutukset tuntuvat ylimääräiseltä kululta silloin, kun mitään ei tapahdu, mutta kriisin paikassa todella tarpeellisilta. Ja tietenkin on niinkin, että osa vakuutuksista on lakisääteisiä.
Mutta se, mitä vakuutuksista on maksettava, on aivan oma asiansa. Itse havahduin hiljattain muistamaan, että perheemme vakuutuksia ei ole kilpailutettu vuosiin. Kun kilpailutusta ei tee, niin vakuutusten hinta tuntuu nousevan kuin huomaamatta vuosien mittaan. On vaivatonta vain maksaa se, mitä pyydetään. Vakuutusyhtiöt varmaankin tunnistavat useimpien asiakkaittensa haluttomuuden ryhtyä vaivalloiselta tuntuvaan kilpailutukseen.
Suomessa toimii itse asiassa melkoinen määrä isompia ja pienempiä vakuutusyhtiöitä, ja mainonnasta huomaa, että ne käyvät kovaa kilpaa ihan tavallisistakin asiakkaista. Niinpä voi olettaa, että tarjouksia on saatavilla.
Vakuutustarjouspyyntöjä voi esittää puhelimellakin, mutta näyttää olevan niin, että ainakin useimmat vakuutusyhtiöt toivovat saavansa niitä verkon välityksellä. Yhtiöiltä löytyvät valmiit verkkolomakkeet asian hoitamiseksi. Joillakin yhtiöillä näyttää olevan vanhan termin mukaisia vakuutusasiamiehiäkin palveluksessaan.
Itse toimin niin, että kokosin yhteen nykyiset vakuutukset paperille (hinnat tietenkin piilotettuna), toimitin tiedot sähköpostilla yhtiöille ja pyysin tarjouksia vastaavista vakuutuksista. Aika pian niitä alkoi tullakin ja tulipa muutama soittokin.
Kun vakuutustarjoukset oli saatu, oli aika ryhtyä vertailemaan niitä. Hintojen lisäksi kannattaa verrata vakuutusehtoja ja esimerkiksi omavastuiden suuruuksia.
Ratkaisua emme ole vielä tehneet, mutta päällisin puolin kilpailutus näyttää tuottaneen tulosta. Nykyisten vakuutusten ja alhaisimman tarjouksen hintaero on peräti noin 500 euroa. Se on aika hyvä palkka parin tunnin vaivannäöstä. Mitähän muuta tässä vielä voisi kilpailuttaa?


