Yrit­tä­jä­met­su­ri kan­nus­taa met­sän­hoi­toon – “Suo­men met­sis­tä ei työt lopu”

Kol­me vuot­ta sit­ten oman yri­tyk­sen­sä, Met­sä­part­ne­rin perus­ta­nut Yli­kii­min­gin Vesa­las­sa asus­ta­va met­su­ri Mik­ko Ala­ta­lo sanoo met­su­reil­le riit­tä­vän töi­tä eten­kin met­sän­hoi­don puolelta.

Vii­mei­sen parin vuo­den aika­na val­tao­sa hänen töis­tään on koos­tu­nut tai­mi­kon hoi­dois­ta ja ennak­ko­rai­vauk­sis­ta. Par­hail­laan Ala­ta­lo työs­ken­te­lee 10 heh­taa­rin kokoi­sen met­sä­pals­tan tai­mi­kon var­hais­per­kauk­sen parissa.

– Kes­kiar­vol­ta met­sän­hoi­don työt ovat minul­la olleet 5–7 heh­taa­rin kokoi­sil­la alueil­la. En ole rajan­nut, kuin­ka iso­ja aluei­ta otan työn alle, kun­han ei vain mitään 1000 heh­taa­rin aluet­ta tar­vit­se alkaa teke­mään, Ala­ta­lo naureskelee.

Vaik­ka Ala­ta­lon ei ole tar­vin­nut viet­tää roku­li­päi­viä, kan­nus­taa hän kui­ten­kin met­sä­no­mis­ta­jia enem­män hoi­ta­maan met­si­ään. Hänen mukaan­sa met­sien ja tai­mi­koi­den hoi­don lai­min­lyö­mi­nen tai vii­väs­tyt­tä­mi­nen syö met­säs­tä saa­ta­via tule­vai­suu­den tuottoja.

– Onhan se työn teet­tä­mi­nen maa­no­mis­ta­jal­le kulue­rä, mut­ta sen rahan saa pit­käs­sä juok­sus­sa takai­sin. Se on kuin lait­tai­si rahaa pank­kiin, kun hoi­taa met­siä ja tai­mi­koi­ta, Ala­ta­lo sanoo.

Tai­mi­kon hoi­don tavoit­tee­na on se, että puu kas­vaa sopusuh­tai­ses­ti pak­suut­ta ja pituut­ta, jot­ta puu ei pää­se riu­kuun­tu­maan. Pui­den olles­sa lii­an tiheäs­sä ne eivät mah­du kas­va­maan leveyt­tä, min­kä vuok­si kas­vua tulee ainoas­taan pituussuunnassa.

– Puun kuu­tiot­han eivät tulee pituu­des­sa, vaan järey­des­sä, Ala­ta­lo teroittaa.

Met­sän­hoi­don töi­den lisäk­si Ala­ta­lo tekee asiak­kaan tar­pei­den mukaan monia eri­lai­sia töi­tä, kuten piha­puun kaa­toa, kan­non­jyr­sin­tää tai vaik­ka­pa halkoja.

– Työn­ku­va vaih­te­lee asiak­kaas­ta riip­puen. Kan­non­jyr­si­nää sai­si olla enem­män­kin, kun vii­me vuon­na han­kin jyr­si­men, hän sanoo.

Työt pai­not­tu­vat pit­käl­ti lumet­to­mal­le ajal­le, mut­ta tal­vi­sin Ala­ta­lo on teh­nyt taa­ja­mien met­sä-alueil­la töitä.

– Ura­koin pää­asias­sa Oulun seu­dun met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sel­le. Sitä kaut­ta on pääs­syt Oulun kau­pun­gil­le teke­mään taa­ja­mien met­siä, jois­ta on ollut iso apu, Ala­ta­lo kertoo.

Työn­sä Ala­ta­lo sanoo teke­vän­sä Ran­ta­poh­jan levik­kia­lu­eel­la sekä Oulus­sa ja sen lähikunnissa.

Tule­vai­suu­den työ­nä­ky­mät ovat Ala­ta­lon mukaan lupaa­vat, kun kat­soo nime­no­maan Suo­men metsiä.

– Suo­men met­sis­tä ei työt lopu. Met­sä­no­mis­ta­jien pitäi­si vain enem­män teet­tää näi­tä hom­mia, Ala­ta­lo tuumaa.

Yhte­nä syy­nä sil­le, mik­si met­sän hoi­toa ei vält­tä­mät­tä tee­te­tä Ala­ta­lo arve­lee ole­van sen, että osa met­sä­no­mis­ta­jis­ta asuu kau­ka­na omal­ta met­sä­ti­lal­taan, mikä voi han­ka­loit­taa met­säs­sä käymistä.

– He eivät vält­tä­mät­tä tie­dä omien met­sien­sä kun­toa, eivät­kä ole asias­ta kysy­neet esi­mer­kik­si met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sel­tä, Ala­ta­lo pohtii.

Ala­ta­lo kan­nus­taa met­sä­no­mis­ta­jia tark­kai­le­maan oman met­sän­sä tilaa ja suo­sit­te­lee käy­mään pai­kan pääl­lä kat­so­mas­sa, mikä met­sän tila on.

– Vuo­den tai kah­den välein kun käy kat­so­mas­sa sitä omaa met­sää, niin alkaa saa­da ymmär­rys­tä sen suh­teen, että tar­vit­see­ko met­sä hoi­toa. Samal­la oli­si voi myös tar­kis­taa ovat­ko hir­vet tai myrs­kyt teh­neet tuho­ja sekä onko hak­kuut ajan­koh­tai­sia. Jos ei itse pää­se käy­mään omal­la met­säl­lä, niin pyy­tää sit­ten jota­ku­ta käy­mään omas­ta puo­les­ta, Ala­ta­lo sanoo.

Ala­ta­lo roh­kai­see myös tar­vit­taes­sa pyy­tä­mään apua esi­mer­kik­si met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sel­tä tai pai­kal­li­sil­ta alan yrittäjiltä.

– Aina kan­nat­taa kysyä apua. Tyh­miä kysy­myk­siä ei ole, eten­kään met­sän­hoi­toon liit­tyen, Ala­ta­lo hymyilee.