Päät­tä­jäl­tä: Peh­meäl­lä vedol­la vai vil­lil­lä kortilla?

Jussi Kurttila.

Jus­si Kurttila.

Iin kun­nan­val­tuu­te­tut kokoon­tu­vat alku­vii­kos­ta val­tuus­to­se­mi­naa­riin poh­ti­maan ensi vuo­den talous­ar­vio­ta sekä hio­maan kun­ta­stra­te­gi­aa tule­vil­le vuo­sil­le. Molem­pia asia­kir­jo­ja syn­ny­tet­täes­sä on pal­jol­ti kyse pyr­ki­myk­ses­tä kas­vat­taa Iin kun­nan veto­voi­maa. Mis­tä Iin kun­nan veto­voi­ma voi­si tule­vai­suu­des­sa muodostua?

Alue­tut­ki­ja Timo Aron vuo­sien takai­nen blo­gi­kir­joi­tus “Mik­si yhdet alu­eet ovat veto­voi­mai­sem­pia kuin toi­set?” (mdi.fi) tar­jo­aa yhden mal­lin aja­tus­ten jäsen­tä­mi­sek­si. Läh­tö­koh­ta­na aluei­den menes­tyk­sel­le Aro pitää kas­vua. “Ei ole veto­voi­maa ilman kas­vua, eikä kas­vua ilman veto­voi­maa”. Kas­vun osa­te­ki­jöi­nä Aro mai­nit­see mm. väes­tön­kas­vun, muut­to­voi­ton, työ­paik­ka­ke­hi­tyk­sen sekä inves­toin­tien ja pää­oman lisääntymisen.

Var­si­nai­set veto­voi­ma­te­ki­jät Aro jakaa kuu­teen kate­go­ri­aan. “Kovat veto­voi­ma­te­ki­jät” (1.) sisäl­tä­vät jo edel­lä mai­nit­tu­ja perin­tei­siä ja hel­pos­ti mitat­ta­via tun­nus­merk­ke­jä. Iin näkö­kul­mas­ta täl­lä saral­la on saa­tu vii­me aikoi­na lukea roh­kai­se­via uuti­sia, kun mm. Kes­ko ja Fin­Door ovat ker­to­neet inves­toi­van­sa Iihin. Myös kun­taan val­mis­te­lus­sa ole­vat vih­reän siir­ty­män hank­keet luo­vat näky­miä parem­mas­ta tulevaisuudesta.

Toi­se­na kate­go­ria­na Aro lis­taa “sijain­ti­te­ki­jät” (2.). Iin sijain­tia Oulun ja Kemin lähet­ty­vil­lä, nelos­tien var­res­sa ja vesis­tö­jen ääres­sä on syys­tä­kin pidet­ty hyvä­nä. Tule­vai­suu­des­sa junan pysäh­ty­mi­nen lis­sä paran­taa enti­ses­tään saa­vu­tet­ta­vuut­ta ja uusi nelos­tien lin­jaus saa­daan toi­vot­ta­vas­ti toteu­tet­tua niin, että se tuo alu­eel­le uusia yri­tyk­siä ja investointeja.

Vii­me vuo­si­na on alet­tu koros­taa myös “peh­mei­den veto­voi­ma­te­ki­jöi­den” (3.) mer­ki­tys­tä. Kuin­ka vai­kut­taa kun­nan ylei­seen ilma­pii­riin, hen­keen ja muka­vuu­teen? Perin­tei­ses­ti aina­kin panos­ta­mal­la asu­mi­sen ja asui­nym­pä­ris­tön laa­tuun sekä toi­mi­viin perus­pal­ve­lui­hin. Aro nos­taa esiin kult­tuu­rin, lii­kun­nan ja vapaa-ajan sekä tapah­tu­mien ja elä­mys­ten merkitystä.

Oman koke­muk­se­ni ja näke­myk­se­ni mukaan vii­mek­si mai­nit­tu­jen tär­keyt­tä ei lis­sä ole aina ymmär­ret­ty. Pel­kät toi­mi­vat kou­lut ja päi­vä­ko­dit eivät nyky­ään rii­tä hou­kut­te­le­maan nuo­ria per­hei­tä, jois­ta kun­nat nyt ikä­luok­kien pie­nen­tyes­sä entis­tä kii­vaam­min kil­pai­le­vat. Tar­vi­taan moni­puo­lis­ta kult­tuu­ri- ja lii­kun­ta­tar­jon­taa, tapah­tu­mia sekä mah­dol­li­suuk­sia har­ras­taa. Aina tämä ei vaa­di edes kovin suu­ria rahal­li­sia panos­tuk­sia. Täs­tä Vih­ko­saa­ren uima­pai­kan paran­nus on hyvä esi­merk­ki. Vas­taa­van­lai­sia roh­kei­ta ideoi­ta kai­va­taan lisää.

“Mie­li- ja mai­ne­ku­vat” (4.) lis­tä muo­dos­tu­vat pit­käl­ti sen poh­jal­ta kuin­ka kol­men ensim­mäi­sen kate­go­rian kans­sa onnis­tu­taan. Myös sil­lä, miten me iiläi­set itse puhum­me koti­pai­kas­tam­me ulos päin, on val­ta­va mer­ki­tys. Näyt­täy­tyy­kö Ii sel­lai­se­na paik­ka­na, johon haluai­si muut­taa tai/ja perus­taa yri­tyk­sen? Mikä­li näyt­täy­tyy, syn­tyy iiläi­syy­des­tä monel­le täkä­läi­sen elä­män­me­non myö­tä “iden­ti­teet­ti- tai sydän­te­ki­jä” (5.), joka saa juur­tu­maan lihin ja kes­tää ken­ties ylisukupolvisesti.

Entä mikä voi­si olla Iin “vil­li kort­ti” (6.)? Jokin ken­ties pie­ni tai vähä­pä­töi­nen pai­kal­li­seen eri­koi­suu­teen liit­ty­vä asia, jos­ta ajan saa­tos­sa kas­vai­si uusi iiläi­nen menestystarina.

Jus­si Kurt­ti­la, Iin kun­nan­val­tuus­ton 2. vara­pu­heen­joh­ta­ja, Kokoomus