Help­poa kuin heinänteko

Vii­kat­teet hei­lui­vat tiu­haan ja hara­vat seu­ra­si­vat peräs­sä, kun Kii­min­gis­sä sijait­se­vaa niit­tyä kokoon­tui­vat vii­me vii­kol­la niit­tä­mään yhdes­sä mai­se­man ja luon­non­hoi­don asian­tun­ti­ja Kal­le Hell­strö­min kans­sa Oulun kau­pun­gin ympäristö‑, luon­to ja lii­kun­ta- sekä käden­tai­to­pa­jo­jen nuo­ria ja hei­dän ohjaa­ji­aan. Hell­ström on niit­tä­nyt Heli Meri­läi­sen ja hänen las­ten­sa omis­ta­maa niit­tyä jo vuo­des­ta 2019 lähtien.

– Tapa­sin Kal­len Luon­non­suo­je­lu­lii­ton pai­kal­lis­pii­rin tilai­suu­des­sa ja aloim­me jut­te­le­maan. Kal­le oli käy­nyt aiem­min nii­tyl­lä ja oli sitä miel­tä, että se kai­pai­si niit­toa, Meri­läi­nen hymyili.

– Nii­tyn ongel­ma­na oli lii­ka rehe­vöi­ty­mi­nen ja koi­ran­put­ket kas­voi­vat pit­ki­nä. Nii­ton tar­koi­tuk­se­na on saa­da mata­la kas­vus­to esiin, Hell­ström kertoi.

Ennen itse ura­kan aloit­ta­mis­ta Hell­ström kävi läpi, miten vii­ka­te koo­taan ja teroi­te­taan. Kym­men­kun­ta nuor­ta seu­ra­si tark­kaan, kun Hell­ström kävi terää nopeal­la tah­dil­la läpi liippakivellä.

– Tyl­säl­lä vii­kat­teel­la ei tee yhtään mitään, Hell­ström naurahti.

Vie­lä pikai­nen opas­tus vii­kat­teen käyt­töön ja työ saat­toi alkaa. Kaik­ki nuo­ret tart­tui­vat reip­paas­ti vii­kat­tei­siin ja hara­voi­hin ja työn­jäl­ki alkoi näky­mään välit­tö­mäs­ti kaa­tu­va­na kas­vus­to­na. Hell­ström muis­tut­ti voi­man tule­van suo­ril­ta käsil­tä eikä vii­kat­teen kans­sa saa hei­lua eikä sen tule nous­ta lii­an ylös.

– Kat­so­taan mihin suun­taan kas­vil­li­suus on kal­lel­laan ja vas­ta­kar­vaan ale­taan vii­kat­teel­la työs­tä­mään, Hell­ström neuvoi.

Ohjaa­jat ker­toi­vat ole­van­sa muka­na pajo­jen nuor­ten kans­sa nii­tos­sa jo kol­mat­ta vuot­ta. Sekä Hell­ström että Meri­läi­nen oli­vat iloi­sia saa­des­saan reip­pai­ta nuo­ria avuksi.

– Aiem­min oli vai­keam­pi saa­da apua niit­toon, mut­ta paja­lais­ten kans­sa tämä on toi­mi­nut hyvin, Meri­läi­nen kertoi.

Bio­lo­gik­si val­mis­tu­nut ja nykyi­sin Oulun Maa- ja koti­ta­lous­nais­ten ja ProAgria Poh­jois-Suo­men mai­se­man- ja luon­non­hoi­don asian­tun­ti­ja­na työs­ken­te­le­vä Hell­ström esit­te­li myös mitä toi­vot­tua kas­vus­toa nii­tyl­tä jo löytyi.

– Tääl­tä löy­tyy jo aho­man­sik­kaa, ran­ta­tä­dy­ket­tä, sian­kär­sä­möä ja kis­san­kel­lo­ja. Koi­ran­put­ket ovat saa­neet vähän väis­tyä muun muas­sa niit­ty­nät­kel­män tiel­tä, Hell­ström kertoi.

Viik­kat­tei­den hei­lues­sa nopeal­la tah­dil­la myös kaa­tu­va kas­vus­to pitää hävit­tää. Nuo­ret nos­ti­vat ker­ty­nei­tä kaso­ja hei­nä­han­goil­la pres­su­jen päälle.

– Huo­mat­ta­vas­ti nopeam­paa ja kevyem­pää on vetää pres­suil­la jät­teet kom­pos­toi­tu­maan met­sän puo­lel­le, Hell­ström jatkoi.

Nuo­ril­ta kysyt­täes­sä löy­tyy­kö heil­tä aiem­paa koke­mus­ta vii­kat­teen käy­tös­tä tai niit­tä­mi­ses­tä niin useal­le heis­tä ker­ta oli ensimmäinen.

– Vii­mek­si olen tain­nut vii­ka­tet­ta käyt­tä­nyt ihan lap­se­na, mut­ta kyl­lä se tyy­li alkaa löy­ty­mään, kun menee ja tekee, yksi nuo­ris­ta kertoi.

Maan­käyt­tö on muut­tu­nut vuo­sien saa­tos­sa ja ennen nii­tyt pysyi­vät mata­la­na ja moni­nai­si­na lai­dun­ta­van kar­jan ansios­ta. Ennen nii­tyil­tä on saa­tu myös tal­vi­re­hua kar­jal­le. Nii­ton koh­tee­na ole­val­ta noin 0,2 heh­taa­rin kokoi­sel­ta nii­tyl­tä on ennen pääs­syt Kii­min­ki­joen ran­taan saak­ka kar­jan lai­dun­taes­sa alueella.

– Olen miet­ti­nyt usea­na vuon­na, että pitäi­si­kö niit­ty ava­ta ran­taan saak­ka, sil­lä näky­mät para­ni­si­vat huo­mat­ta­vas­ti. En ole kui­ten­kaan sii­hen alka­nut, sil­lä kysees­sä ei ole mikään vapaa-ajan viet­toon tai ihmis­mas­soil­le tar­koi­tet­tu niit­ty, Hell­ström totesi.

Moni­puo­lis­ta kas­vus­toa on jo näky­vis­sä nii­tyl­lä, vaik­ka aika nii­tol­le ei ollut täy­sin ide­aa­li­nen. Hell­ström ker­toi loma-aiko­jen vai­kut­ta­neen sii­hen, että niit­to on pari viik­koa myöhässä.