Uppou­tu­mis­ta ja itsen­sä ilmaisua

Saksassa Naumanen opetti maalauskursseja paikallisille yläkoululaisille. Kokemus oli myönteinen, ja mahdollisesti taiteilija tulee pitämään kursseja myäs jatkossa.Saksassa Naumanen opetti maalauskursseja paikallisille yläkoululaisille. Kokemus oli myönteinen, ja mahdollisesti taiteilija tulee pitämään kursseja myäs jatkossa.

Tai­de on kuu­lu­nut nuo­rel­ta iäl­tä Har­ri Nau­ma­sen elä­mään. Tai­val­kos­ken kas­va­tin ja nykyi­sen Yli­kii­min­ki­läi­sen kiin­nos­tus tai­tee­seen alkoi jo kou­lui­käi­se­nä. Mie­len­kiin­to joh­ti opin­toi­hin alan paris­sa sekä maa­lauk­sen jat­ka­mi­seen aikui­siäl­lä­kin ajan salliessa.

Elä­mä on joh­dat­ta­nut tai­tei­li­jaa ympä­ri Suo­mea ja maan ulko­puo­lel­le­kin. Yli­kii­min­kiin hou­kut­te­li koti­seu­dun lähei­syys. Eri vai­heis­sa tai­de on pysy­nyt aina muka­na, vaik­ka kuvauk­sen koh­teet vaih­te­le­vat ympä­ris­tön mukaan.

Yli­kii­min­gis­sä luon­to on tul­lut mer­kit­tä­väk­si tee­mak­si, Sak­sas­sa asues­saan taas kau­pun­ki­mai­se­mat ja ihmi­set tar­jo­si­vat ins­pi­raa­tio­ta maa­lauk­sil­le. Nau­ma­sen mukaan mitä enem­män maa­laa, sitä enem­män ins­pi­raa­tio­ta saa maa­lauk­siin. Samal­la ympä­röi­vä maa­il­ma muut­tuu maa­lauk­sen aiheeksi.

–Ins­pi­raa­tio­ta ker­tyy joka puo­lel­ta. Kun maa­laa pal­jon, kai­ken näkee maalauksena.

Nau­ma­nen kokee ole­van­sa ensi­si­jai­ses­ti maa­la­ri, mut­ta hän tekee myös video­teok­sia ja puun­veis­toa. Tai­teen kaut­ta teke­mäl­lä pää­see ilmai­se­maan itse­ään sekä anta­maan aja­tuk­sil­le tilaa.

–Tyk­kään teh­dä kaik­kea täm­möis­tä, mihin voi uppou­tua. Nyky­ai­ka­na on niin pal­jon häi­riö­te­ki­jöi­tä. Sen flow-tilan saa­vut­ta­mi­nen on tär­ke­ää, Nau­ma­nen kertoo.

Tai­teen har­ras­ta­mi­seen Nau­ma­nen kiin­nos­tui Tai­val­kos­kel­la Jus­si Val­ta­ka­rin ja Eeva-Kai­sa Jak­ki­lan innok­kaas­sa opas­tuk­ses­sa. Nau­ma­nen muis­te­lee, että tuo­hon aikaan Tai­val­kos­kel­la oli usei­ta tai­tees­ta kiin­nos­tu­nei­ta, jot­ka innoit­ti­vat Nau­mas­ta monen muun lail­la tai­teen pariin.

Yhtei­sön tuki ja ope­tuk­set ovat kan­ta­neet Nau­ma­sen tai­te­li­ja­nu­raa pitkälle.

–Se on yks hyvä esi­merk­ki sii­tä, min­kä­lai­nen ympä­ris­tön ja kyläyh­tei­sön mer­ki­tys on. Jos on pal­jon aktii­vi­sia van­hem­pia kuva­tai­tei­li­joi­ta nuo­ria innos­ta­mas­sa ja opet­ta­mas­sa, sil­lä on myö­hem­min iso mer­ki­tys monen ihmi­sen elämään.

Välil­lä töi­den ja mui­den vas­tui­den joh­dos­ta maa­laa­mi­nen omak­suu pro­jek­tin­omai­sen luon­teen Nau­ma­sen arjes­sa, mut­ta tai­de hou­kut­taa yhä puo­leen­sa. Kesä­lo­ma on otol­lis­ta aikaa panos­taa enem­män maa­lauk­seen ja teos­ten esit­te­lyyn. Näyt­te­lyi­tä hän pitää ajoit­tain riip­puen sii­tä, miten onnis­tu­neek­si kokee työn­sä jäljen.

–Nyt oon var­maan ollut tyy­ty­väi­sem­pi tuo­tok­siin, kun on ollut useam­pi näyt­te­ly, Nau­ma­la lohkaisee.

Kesä­kuus­sa Nau­ma­sen töi­tä näh­tiin Gal­le­ria MABD:n ryh­mä­näyt­te­lys­sä. Seu­raa­va­na on lop­pu­vuo­des­ta pidet­tä­vä yksi­tyis­näyt­te­ly Oska­ri Jau­hiai­sen galleriassa.