Toi­veis­sa pou­tai­nen syk­sy sadonkorjuulle

Vil­jo­jen puin­nit ovat alka­neet ete­läi­ses­sä Suo­mes­sa ja myös poh­joi­sem­pa­na on pui­mu­rei­ta jo liik­ku­nut pel­loil­la. Eni­ten on pui­tu kau­raa, ohraa ja ruis­ta. Sados­ta voi­daan pai­koit­tain odot­taa hyvää tai koh­ta­lai­sen hyvää. Pai­koit­tai­set vaih­te­lut ovat kui­ten­kin suu­ria, osas­sa maa­ta on kär­sit­ty kui­vuu­des­ta, kun toi­saal­la rank­ka­sa­teet ovat pyyh­ki­neet vil­jaa lakoon.

– Poh­jois-Poh­jan­maan ete­lä­osis­sa­kin on pääs­ty jo aloit­te­le­maan vil­jan kor­juu­ta. Kii­rei­sin puin­ti­se­son­ki on kui­ten­kin vas­ta lop­pu­kuus­ta ja syys­kuun alus­sa, kos­ka vil­ja ei ole vie­lä täy­sin tuleen­tu­nut. Tääl­lä säät ovat kui­ten­kin suo­si­neet vil­jo­jen kas­vua, vet­tä on saa­tu tasai­ses­ti eivät­kä hel­teet kes­tä­neet lii­an kau­an. Vii­me vii­kon rank­ka­sa­teet tosin teki­vät pai­koin suur­ta vahin­koa, ker­too ProAgrian Mari­ka Soh­lo.

Myös Poh­ja­maan maa­kun­nis­sa rukiis­ta on suu­ri osa rank­ka­sa­tei­den vuok­si laos­sa. Syys­veh­näl­lä tilan­ne on parem­pi. Kevät­vil­jois­ta kovis­ta sateis­ta ovat kär­si­neet eri­tyi­ses­ti kau­ran heik­ko­kor­ti­set lajik­keet. Öljy­kas­veis­ta eni­ten lakoa on poh­ja­lais­maa­kun­nis­sa. Myös her­neis­tä noin vii­des­osa on lakoontunut.

Syys­vil­jat ovat menes­ty­neet hyvin kesän aika­na eri­tyi­ses­ti Poh­jan­maan maa­kun­nis­sa. Suu­rien tal­vi­tu­ho­jen vuok­si Ete­lä- ja Var­si­nais-Suo­men sekä Sata­kun­nan alu­eel­la syys­vil­ja­maat jou­dut­tiin kyl­vä­mään uudel­leen. Sääs­ty­neet syys­vil­jat ovat koh­ta­lai­sen hyviä, vaik­ka sato­mää­räs­sä jää­dään kor­kein­taan keskimääräiseen.

Vil­jan laa­tu näyt­tää täl­lä het­kel­lä hyväl­tä, mut­ta suu­ria vesi­sa­tei­ta tai ukkos­kuu­ro­ja kas­vus­tot eivät enää kes­tä. Jos syk­sy on satei­nen, vil­jan mää­rä ja laa­tu heik­ke­ne­vät ja kus­tan­nuk­set kas­va­vat mm. sadon kui­vauk­ses­ta. Toi­veis­sa siis on, että syk­sy oli­si pou­tai­nen, jot­ta tär­keä sato saa­tai­siin kor­jat­tua pel­loil­ta hyvis­sä olosuhteissa.

– Sato­nä­ky­mät näyt­tä­vät ihan koh­ta­lai­sil­ta Vil­jaa oli­si tulos­sa, kun vain saa­tai­siin ne pel­lol­ta. Jot­kut ovat jo ruven­neet Yli­kii­min­gis­sä pui­maan­kin. Tääl­lä eivät vesi­sa­teet ole aina­kaan vie­lä olleet kiusa­na, ker­too Ven­kaan tilaa Yli­kii­min­gin Hil­tu­ky­läs­sä pitä­vä Pek­ka Hal­li­kai­nen.

Kui­va­hei­nän kor­juul­le osui tänä vuon­na hyvät olo­suh­teet. Kor­juu ajoit­tui juhan­nuk­sen jäl­kei­sel­le ajan­jak­sol­le ennen kuin sateet kes­keyt­ti­vät sen. Laa­dul­li­ses­ti ja mää­räl­li­ses­ti kui­va­hei­nää saa­tiin hyvin koko maassa.

Toi­sen säi­lö­re­husa­don kor­juu on hyväs­sä vauh­dis­sa. Alueil­la, joi­hin sadet­ta on saa­tu hyvin, on sadon mää­rä ollut hyvä. Kui­vuu­des­ta kär­si­neil­lä alueil­la, kuten Var­si­nais-Suo­mes­sa ja Ete­lä-Savos­sa, sato on jää­nyt välttäväksi.

– Nur­met ovat pär­jän­neet nyt parem­min. Tosin osal­la vil­je­li­jöis­tä oli vähän vai­keuk­sia toi­sen rehusa­don kor­juun kans­sa, se pitäi­si saa­da juu­ri sopi­van kos­tea­na tal­teen. Mut­ta kuu­los­taa sil­tä, että pää­sään­töi­ses­ti tiloil­la on muka­vas­ti rehua jem­mas­sa, Soh­lo kertoo.

Kol­man­teen satoon on hyvät mah­dol­li­suu­det, jos pel­lon kos­teuso­lo­suh­teet ovat hyvät. Moni kar­ja­ti­la aikoo ottaa kol­man­nen säi­lö­re­husa­don, jos syk­syn olo­suh­teet ovat suosiolliset.

– Rehua on tul­lut nyt parem­min kuin vii­me vuon­na. Kol­mat­ta ker­taa emme ole lan­noit­ta­neet, mut­ta kyl­lä nur­mi kas­vaa liet­teen­kin voi­mal­la. Jos sää suo­sii, kor­jaam­me kol­man­nen sadon syys­kuun puo­les­sa välis­sä, ker­too Hallikainen.

Perun­an­nos­toon on jo pääs­ty esi­mer­kik­si Tyr­nä­vän seudulla.

– Enin osa peru­nois­ta on tosin vie­lä maas­sa. Peru­na on onnis­tu­nut tämän kesän säis­sä hyvin. Oikeas­taan kaik­ki kas­vit hyö­ty­vät alle +25ºC-asteen läm­pö­ti­lois­ta. Sil­loin ne voi­vat par­hai­ten hyö­dyn­tää sekä läm­mön että kos­teu­den. Ja sel­lai­sia säi­tä­hän meil­lä tänä kesä­nä on etu­pääs­sä ollut­kin, Soh­lo toteaa.

Öljy­kas­vien, kuten ryp­sin tai uuden tulok­kaan öljy­ham­pun, vil­je­ly on lisään­ty­mäs­sä Poh­jois-Poh­jan­maal­la. Näh­tä­väk­si jää, tuo­ko ilmas­ton muut­tu­mi­nen tul­les­saan uusia vil­je­ly­kas­ve­ja tai van­ho­jen tut­tu­jen, esim. rap­sin mah­dol­li­suuk­sien lisääntymistä.

Säi­den voi­mis­tu­vat ääri-ilmiöt tuo­vat kui­ten­kin run­saas­ti haas­tei­ta vil­je­li­jöil­le. Kun yhtä­löön lisä­tään vie­lä kohon­neet polttoaine‑, rehu- ja lan­noi­te­kus­tan­nuk­set, on monen vil­je­li­jän mie­tin­tä­mys­sy nyt kuumana.

– Vil­je­ly­kier­ron mer­ki­tys koros­tuu tule­vai­suu­des­sa. Typ­peä maa­pe­rään sito­vien kas­vien käyt­tä­mi­nen esi­kas­vei­na voi vähen­tää lan­noit­ta­mi­sen tar­vet­ta. Moni­puo­li­nen vil­je­ly­kier­to lisää myös maa­pe­rän mul­ta­vuut­ta, mikä taas edis­tää äärio­lo­jen kes­tä­mis­tä. Sel­lai­nen maa­pe­rä ei kui­vu, mut­ta taas toi­saal­ta pääs­tää veden tar­vit­taes­sa hel­pom­min läpi, Soh­lo sanoo.

Soh­lo tote­aa, että vil­je­li­jät jou­tu­vat nyt suun­nit­te­le­maan kesää 2023 las­ki­men kans­sa. Enti­set las­kel­mat eivät enää pidä paik­kaan­sa kus­tan­nus­ten nousun vuoksi.

– Lisäk­si EU:n maa­ta­lous­tu­kien ohjel­ma­kausi on vaih­tu­mas­sa ensi vuo­den kevääl­lä. Se var­mas­ti puhu­tut­taa ja mie­ti­tyt­tää tiloil­la. Pyrim­me infor­moi­maan asiak­kai­tam­me tääl­tä ProAgrias­ta, mil­lai­set uuden ohjel­ma­kau­den tuki­muo­dot ovat, mil­lai­sia eri­lai­sia toi­men­pi­tei­tä siel­lä on haet­ta­vis­sa ja valit­ta­vis­sa ja mil­lai­sia tuki­ta­so­ja siel­lä on. Se tuo var­mas­ti oman lisän­sä tule­van sato­kau­den suunnitteluun.

Vil­jan, kuten mui­den­kin sato­kas­vien, toteu­tu­neis­ta sato­mää­ris­tä saa­daan parin vii­kon sisäl­lä lisää tie­toa. Täl­lä het­kel­lä arvioi­daan pääs­tä­vän kes­ki­mää­räi­seen satoon, mikä on tär­ke­ää vii­me kato­vuo­den jäl­keen koti­mai­sen huol­to­var­muu­den ja varas­to­jen täy­den­tä­mi­sen takia.

Tutus­tu Ran­ta­poh­jan tilaus­tar­jouk­siin täs­tä.