-
- Ylikiimingin tulevaisuusillassa kuultiin nuorison ja muidenkin asukkaiden ajatuksia siitä, millainen Ylikiiminki voisi tulevaisuudessa olla. Rehtori Arttu Parkkinen kertoi, että nyt tarvitaan konkreettisia tekoja toiveiden ja huolipuheen sijaan. Alueella uskotaan, että yhteisöllisyys on ratkaisu moneen ongelmaan, mutta päättäjien ja virkamiestenkin apua tarvitaan tavoitteiden toteuttamiseen.
Nuorten viesti Ylikiimingin tulevaisuusillassa oli selkeä: Ylikiimingin tulevaisuus on kaikkien yhteinen projekti, joka vaatii yhteistyötä ja rohkeutta. Nuorilla on ratkaisuja ja intoa, mutta he kaipaavat aikuisilta ja päättäjiltä tukea ja konkreettisia tekoja.
Mikäli nykyinen väestökehitys Ylikiimingissä jatkuu, vuonna 2032 alueella on nykyisen noin 3 100 asukkaan sijaan enää 2 700 asukasta. Kouluikäisiä on noin 500 sijaan noin 310 ja yli 65-vuotiaita noin 1 100 sijaan noin 1 350.
– Luvut tarkoittavat sitä, että seitsemän vuoden päästä yli puolet ylikiiminkiläisistä on eläkeläisiä. Samalla palvelut ovat koko ajan siirtyneet kauemmaksi, Ylikiimingin koulun rehtori Arttu Parkkinen taustoitti.
Tämän vuoksi hänen mukaansa nyt on erittäin tärkeä hetki keskustella ja ideoida Ylikiimingin tulevia palveluita. Eikä pelkästään ideoida, vaan tuoda pöytään konkreettisia ratkaisuja, sillä Parkkinen näkee, että Ylikiimingillä ei ole enää varaa menettää yhtään mahdollisuutta.
– Huolipuheesta on päästävä ratkaisuihin, Parkkinen totesi.
Ylikiimingin koulun oppilaat Viljami Savimäki, Elias Moilanen ja Aleksi Paakkonen esittelivät, mitä ajatuksia nuoret olivat tulevaisuustyössä synnyttäneet.
Tulevaisuusillan ydinviesti oli, että nuoret haluavat olla mukana päättämässä heitä koskevista asioista. He kokevat, että heidän näkemyksiään ei kuulla riittävästi. Nuoret esittivät selkeän vetoomuksen päättäjille: “Antakaa meille paikka pöydässä – me ollaan valmiita!”.
Nuorten toiveet ja ehdotukset osoittavat, että he haluavat jäädä Ylikiiminkiin ja rakentaa siitä elinvoimaisen, turvallisen ja kestävän yhteisön, mutta tämä vaatii päättäjien tukea ja rohkeutta tehdä tarvittavat päätökset.
Nuoret korostivat koulutuksen saavutettavuuden tärkeyttä. He toivoivat muun muassa, että lähikoulun tiloja voisi hyödyntää myös toisen asteen opinnoissa, mikä mahdollistaisi opiskelun lähempänä kotia.
Hyvinvointipalvelut ovat myös nuorten huolenaiheena. Heidän mukaansa terveyspalvelut ovat liian kaukana, mikä vaikeuttaa avun saamista.
Nuorten mielestä Ylikiimingissä on tärkeää panostaa yhteisöllisyyteen ja turvallisuuteen. Heidän mukaansa merkityksellinen elämä tarkoittaa turvallista arkea, jossa jokainen voi olla oma itsensä ilman pelkoa syrjäytymisestä. Yhteisöllisyyden tukeminen ja kannustava ilmapiiri ovat keskeisiä tekijöitä, joihin nuoret toivovat panostettavan.
Liikuntamahdollisuuksien parantaminen oli yksi teemoista. Nuoret toivovat kuntosalia, joka ei ole homeessa, kuntoportaita, laituria Kirkkosuvantoon sekä tekonurmikenttää.
He painottivat myös joukkoliikenteen parantamisen merkitystä, jotta Ylikiimingissä asuminen olisi aidosti vaihtoehto tulevaisuudessakin. Toiveissa oli esimerkiksi joukkoliikenneyhteys Muhokselle, minne moni Ylikiimingistä kulkee kouluun.
Nuorten mielestä Ylikiimingin luonto on voimavara, joka tulee säilyttää tuleville sukupolville. He haluavat kehittää alueen luontomatkailua ja ympäristökasvatusta sekä edistää kestävää kehitystä.
Paikalliset perinteet, kuten kyläjuhlat ja yhteisölliset tapahtumat, ovat nuorille tärkeitä. He haluaisivat Ylikiiminkiin enemmän tapahtumia, joissa he voisivat olla mukana ja tuoda esille omaa osaamistaan. Tähän liittyen nuoret totesivat, että “Ylikiimingin perinne on, että me emme luovuta ikinä”.
Tulevaisuusillassa oli mukana useita päättäjiä sekä virkamiehiä. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä oli vaikuttunut illan annista.
– Täällä on käyty avartavia keskusteluja, ja minulle on piirtynyt kuva, että pallo on nyt otettu haltuun. Otan omalle pöydälleni heti tuon kuntosaliasian, sillä se on venynyt tarpeettoman pitkään, Penttilä lupasi.
Aluepäällikkö Pasi Mäkikyrö lupasi, että nuorisotilojen, kuntosalin ja kirjaston asia täytyy saada päätökseen, jotta ylikiiminkiläisten käyttöön saadaan asianmukaiset tilat.
Paikalla oli myös paljon yhdistystoimijoita, jotka osallistuivat illan aikana konkretian metsästykseen. Eläkeliiton Ylikiimingin yhdistyksen hallituksen jäsen Maija Pitkänen tiivisti illan antia seuraavasti:
– Nuorten ja ikäihmisten toiveet ovat varsin yhtenäiset. Toivoisin, että eri ikäryhmien keskinäistä yhteisöllisyyttäkin saataisiin lisättyä, jolloin voisimme yhdessä vaikuttaa asioihin laajemmalla rintamalla. Esitän, että Ylikiiminkiin perustetaan eri yhteisöjen keskinäinen yhteistyöryhmä, joka alkaisi tehdä työtä ylikiiminkiläisten hyvinvoinnin eteen, Pitkänen sanoi.