Met­sä­peu­ra-aidan suun­nit­te­lu alkaa

Kainuun metsäpeura-aitaa. (Kuva: Laura Puikkonen, metsähallitus)Kainuun metsäpeura-aitaa. (Kuva: Laura Puikkonen, metsähallitus)

Met­sä­hal­li­tus ryh­tyy suun­nit­te­le­maan met­sä­peu­ra-aitaa Poh­jois-Poh­jan­maal­le. Aidas­ta tuli­si lin­jauk­ses­ta riip­puen 60–90 kilo­met­riä pit­kä. Se sijoit­tui­si poron­hoi­toa­lu­een ete­lä­ra­jan tun­tu­maan Puo­lan­gan ja Yli­kii­min­gin välil­le. Aita erot­tai­si met­sä­peu­rat ja porot toi­sis­taan, mikä tur­vai­si met­sä­peu­ran ole­mas­sao­loa. Vas­taa­van­lai­nen aita on jo ole­mas­sa Kuh­mon ja Suo­mus­sal­men rajalla.

Toteu­tues­saan met­sä­peu­ra-aita oli­si mil­joo­na­luo­kan investointi.

– Avaam­me teh­tä­vään liit­ty­vän rek­ry­toin­nin nyt kesäl­lä, ja osal­lis­ta­va suun­nit­te­lu­pro­ses­si voi alkaa syk­syl­lä, eri­kois­suun­nit­te­li­ja Mik­ko Rau­tiai­nen Met­sä­hal­li­tuk­ses­ta sanoo.

Suun­nit­te­lua edel­tä­vä esi­sel­vi­tys­vai­he val­mis­tui kevääl­lä 2022. Sel­vi­tyk­ses­sä kar­toi­tet­tiin mah­dol­li­sia lin­jausa­luei­ta aidal­le. Nyt on tar­koi­tus sel­vit­tää, mihin met­sä­peu­ra-aita oli­si kon­kreet­ti­ses­ti rakennettavissa.

Met­sä­hal­li­tuk­ses­ta koros­te­taan, ettei­vät rek­ry­toin­ti ja syk­syl­lä alka­va suun­nit­te­lu vie­lä tar­koi­ta sitä, että aita todel­la raken­ne­taan. Tar­koi­tus on sel­vit­tää, mihin koh­taan aita oli­si raken­net­ta­vis­sa. Lopul­li­sen pää­tök­sen raken­ta­mi­ses­ta tekee maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö tar­kem­pien suun­ni­tel­mien ja kus­tan­nusar­vion valmistuttua.

– Suun­nit­te­lua­lu­een mai­se­ma­ra­ken­ne on rik­ko­nai­nen, joten yhte­näi­sen aita­lin­jauk­sen löy­ty­mi­nen voi olla han­ka­laa, Rau­tiai­nen kertoo.

Mitä enem­män aidas­sa on port­te­ja, verä­jiä ja mui­ta auk­ko­paik­ko­ja sitä hei­kom­pi on aidan teho.

Suo­mi on Euroo­pan unio­nin alu­eel­la ainoa maa, jos­sa met­sä­peu­ro­ja (Ran­gi­fer taran­dus fen­nicus) esiin­tyy. Met­sä­peu­ro­ja on Suo­mes­sa nyt yhteen­sä noin 2 800 yksi­löä. Kan­ta koos­tuu pää­osin Kai­nuun ja Suo­men­se­län osa­kan­nois­ta. Lisäk­si Venä­jän Kar­ja­las­sa elää arviol­ta pari­sen tuhat­ta metsäpeuraa.

Vii­me vuo­si­na met­sä­peu­ro­ja on myös palau­tusis­tu­tet­tu Pir­kan­maal­le Seit­se­mi­seen sekä Ete­lä-Poh­jan­maan ja Sata­kun­nan rajoil­le Lau­han­vuo­reen Met­sä­peu­ra­LI­FE-hank­kees­sa, jota Met­sä­hal­li­tus vetää.

Uuden met­sä­peu­ra-aidan suun­nit­te­lu on tul­lut ajan­koh­tai­sek­si, kun Suo­men­se­län osa­kan­ta on alka­nut levi­tä Oulu­jär­ven län­si­puo­lel­ta koh­ti poron­hoi­toa­luet­ta. Met­sä­peu­ra ja poro voi­vat ris­tey­tyä ja saa­da lisään­ty­mis­ky­kyi­siä jälkeläisiä.