Liik­ku­va ham­mas­hoi­to ensim­mäis­tä ker­taa Yli-Iis­sä

Liikkuva yksikkö sisältää hoitotuolin, hoitoyksikön, lampun ja kaksi tuolia sekä joitain pientarvikkeita. Yli-Iin oppilaista ensimmäisten joukossa liikuvan  hammashoidon suuhygienistien Jaana Ainalin ja Tea Kärkkäisen tarkistettavaksi pääsi Joonas Mäkelä.

Oulun kau­pun­gil­la on ollut käy­tös­sään kan­net­ta­va ham­mas­hoi­don yksik­kö rei­lun vuo­den ajan. Ensim­mäi­sen ker­ran yksik­kö kävi teke­mäs­sä las­ten ham­mas­tar­kas­tuk­sen Yli­kii­min­gin kou­lul­la noin vuo­si sit­ten. Sen jäl­keen on teh­ty tar­kas­tuk­sia myös Vesa­lan kou­lul­la Yli­kii­min­gis­sä. Nyt vuo­ros­sa on Yli-Ii.

Tämän vii­kon alus­sa suu­hy­gie­nis­tit Tea Kärk­käi­nen ja Jaa­na Aina­li oli­vat ensim­mäis­tä ker­taa Yli-Iin kou­lul­la tar­kas­ta­mas­sa kol­mas­luok­ka­lais­ten suun­ter­veyt­tä. Lisäk­si he piti­vät ensi­mäis­tä ker­taa tar­kas­tus­ten yhtey­des­sä las­ten hen­ki­lö­koh­tai­sen opas­ta­mi­sen lisäk­si koko tar­kas­tet­ta­val­le luo­kal­la yhtei­sen infon, jos­sa käsi­tel­tiin muun muas­sa ham­pai­den koti­hoi­toa, ravit­se­muk­sen ja ruo­kai­lu­ryt­min vai­ku­tus­ta hapai­den ter­vey­teen ja ksy­li­to­lin käyt­töä.

– Ehkä tär­kein asia näis­tä on se, että ham­paat muis­tet­tai­siin pes­tä sekä aamul­la että illal­la. Aika monel­la tah­too se aamu­har­jaus unoh­tua, Tea Kärk­käi­nen ker­too.

Yli-Iin kou­lun kol­mas­luok­ka­lai­set Vanes­sa Kor­ho­nen ja Joo­nas Mäke­lä ker­to­vat, että purk­kaa tulee kyl­lä syö­tyä, mut­ta jos­kus se ham­pai­den pesu voi aamul­la unoh­tua.

– Mie­leen jäi kuva­sar­ja, jos­sa ker­rot­tiin, mitä ham­paal­le tapah­tuu kun rei­kä sii­hen tulee. Se oli yllä­tys, että se mus­ta alue vaan kas­vaa sin­ne ham­paan sisäl­le, Joo­nas Mäke­lä ker­too.

Kum­pi­kin sanoo, että ham­mas­tar­kas­tus omal­la kou­lul­la ei jän­ni­tä oikeas­taan yhtään. Toi­saal­ta myös ham­mas­lää­kä­ri­reis­su Kii­min­kiin on jää­nyt Joo­nak­sen mie­leen ihan muka­va­na reis­su­na. Vanes­sa ei muis­ta Kii­min­gin tar­kas­tuk­ses­sa käy­neen­sä.

Vuo­si suju­nut
odo­tus­ten mukai­ses­ti

Ensim­mäi­nen vuo­si on liik­ku­val­ta ham­mas­hoi­dol­ta suju­nut Aina­lin ja Kärk­käi­sen mie­les­tä odo­tus­ten mukai­ses­ti.

– Lap­set ovat reip­pai­ta ja toi­min­ta sujuu oikein jou­he­vas­ti, Aina­li sanoo.

Vuo­den takai­seen tilan­tee­seen on tul­lut muu­tok­se­na se, että nyt 1. ja 5. –luok­kien tar­kas­tuk­set tekee ham­mas­lää­kä­ri. Liik­ku­van ham­mas­hoi­don hen­ki­lö­kun­ta tekee vain tar­kas­tuk­sia, fluo­rauk­sia ja puh­dis­tuk­sia. ja Tar­kas­tuk­sen yhtey­des­sä havai­tut vaa­dit­ta­vat toi­men­pi­teet teh­dään kiin­teäs­sä hoi­to­yk­si­kös­sä esi­mer­kik­si Kii­min­gin hyvin­voin­ti­kes­kuk­ses­sa.

– Yksi­kön etu­na on että lap­sil­ta kuluu vähän aikaa tar­kis­tuk­seen kun voi käy­dä kou­lun lomas­sa, siten se häi­rit­see vähem­män kou­lu­päi­vää. Luu­li­sin myös että lap­sia jän­nit­tää vähem­män kuin ham­mas­hoi­to­laan tul­les­sa, ker­too Vesa­las­sa liik­ku­van yksi­kön ham­mas­tar­kas­tuk­sia teh­nyt ham­mas­lää­kä­ri Kir­si Autio.

Toi­min­nan alku­met­reil­lä puhut­tiin, että liik­ku­vaa ham­mas­hoi­toa voi­tai­siin käyt­tää myös vaik­ka­pa ikäih­mis­ten ham­mas­tar­kas­tuk­sis­sa tai Hau­ki­pu­taan alu­eel­la­kin. Autio kui­ten­kin ker­too, että hänen tie­to­jen­sa mukaan Yli-Iin ja Yli­kii­min­gin lisäk­si liik­ku­val­le yksi­köl­le ei näil­lä näky­min ole mui­ta suun­ni­tel­mia.