Elä­mää kivi­kau­den kyläs­sä – Tukiyh­dis­tys tavoit­te­lee laa­jaa näky­vyyt­tä ja uusia yhteis­työ­ta­ho­ja

Rovaniemeläinen Päivi Ranta ottaa tuntumaa puuhun Kierikin moottorisahataidekurssilla. (Kuva: Milja Mustonen)

Yllät­tä­vä moot­to­ri­sa­han päri­nä kan­tau­tuu jo kau­as kivi­kau­den kylän lai­ta­mil­le. Moot­to­ri­sa­ha­tai­de­kurs­si­lai­set etsi­vät puun sisäl­lä lymyä­vää aihet­ta. Kie­ri­kin tukiyh­dis­tys aloit­te­lee toi­saal­la kokous­taan ja poh­tii yöpy­mis­ko­kei­lun yksi­tyis­koh­tia sekä sitä, miten Oulu saa­tai­siin ymmär­tä­mään lähi­kult­tuu­ri­koh­tei­den olen­nai­suus.

Moot­to­ri­sa­ha­tai­de­kurs­si on yksi voi­main­näy­te toi­mi­vas­ta yhteis­työs­tä, jol­la Kie­rik­ki saa laa­jal­ti näky­vyyt­tä.

– Toi­vom­me, että Kie­rik­ki ei ole vain pai­kal­lis­ta tai alu­eel­lis­ta huo­mio­ta saa­va vaan kan­sain­vä­li­nen kes­kus, jol­la on laa­ja tuki taus­tal­laan, sanoo Kie­rik­ki ry:n puheen­joh­ta­ja Tyt­ti Iso­hoo­ka­na-Asun­maa.

Tukiyh­dis­tyk­sen näkö­kul­mas­ta yksi Kie­rik­ki­kes­kuk­sen suu­rim­mis­ta ongel­mis­ta on Oulun kau­pun­gin nui­va suh­tau­tu­mi­nen Kie­ri­kin mat­kai­lul­li­siin mah­dol­li­suuk­siin.

– Yksi­kään Oulun Mat­kai­lun pääl­li­köis­tä ei ole tois­tai­sek­si osoit­ta­nut lain­kaan kiin­nos­tus­ta Kie­rik­kiin. Vaik­ka Oulun mat­kai­lun kehit­tä­mi­sek­si teh­dään par­hail­laan pal­jon töi­tä, koros­te­taan täs­sä esi­mer­kik­si Kala­jo­kea, Syö­tet­tä ja Rokuan Geo­par­kia, mut­ta lähiym­pä­ris­tön mah­dol­li­suu­det on unoh­det­tu.

Iso­hoo­ka­na-Asun­maa kokee, että tämä ongel­ma näyt­täy­tyy toi­sen­lai­ses­sa valos­sa kun sitä kat­so­taan Kult­tuu­ri­pää­kau­pun­ki-hank­keen näkö­kul­mas­ta.

– Sii­nä meil­lä pitäi­si olla muka­na myös kult­tuu­ri­mat­kai­lu­koh­tei­ta, jol­lai­nen juu­ri Kie­rik­ki­kin on.

Kie­rik­ki ry:n hal­li­tuk­sen sekä Oulun kau­pun­gin sivis­tys- ja kult­tuu­ri­lau­ta­kun­nan jäsen Kaa­ri­na Kai­lon mukaan lau­ta­kun­nas­sa on posi­tii­vi­nen tah­to­ti­la Kie­ri­kin kehit­tä­mi­sek­si ja hän uskoo­kin, että kes­kuk­sen mah­dol­li­suu­det osa­taan jat­kos­sa hyö­dyn­tää.

Täl­lä het­kel­lä Kie­rik­ki ry:n tavoit­tee­na on puheen­joh­ta­jan­sa mukaan ensi­si­jai­ses­ti etsiä yhteis­työ­kump­pa­nei­ta sekä sitou­tu­nei­ta vapaa­eh­toi­sia mukaan toi­min­taan­sa. Ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­riön vas­ti­kään myön­tä­mäl­lä 15 000 euron rahoi­tuk­sel­la yhdis­tys kehit­tää kivi­kau­den kylän kult­tuu­ri­mat­kai­lua.

– Syk­syl­lä tule­vat ensim­mäi­set ryh­mät yöpy­mis­ko­kei­luun kivi­kau­den kylään. Ryh­mät on Kii­nas­ta ja Iis­tä. Tätä nyt tuot­teis­te­taan Yli-Iis­sä, ker­too yhdis­tyk­sen hal­li­tuk­sen jäsen ja yöpy­mis­ko­kei­lus­ta vas­taa­va Lee­na Vii­ta­nen.

Kokei­lu on yksi esi­merk­ki laa­jas­ta yhteis­työs­tä, jon­ka yhdis­tys on käyn­nis­tä­nyt. Kol­mas sek­to­ri näyt­te­lee sii­nä tär­keä­tä roo­lia. Myös muun muas­sa yli­opis­to-opis­ke­li­jat ovat muka­na hank­kees­sa. Iso­hoo­ka­na-Asun­maa iloit­see, että iiläi­nen Val­to Per­nun sää­tiö on läh­te­nyt tuke­maan Kie­ri­kin toi­min­taa. Myös Oulu-opis­to on tär­keä yhteis­työ­kump­pa­ni yhdis­tyk­sen näkö­kul­mas­ta.

Kie­rik­ki ry:n Lee­na Vii­ta­nen ja Kaa­ri­na Kai­lo tutus­tui­vat kurs­si­lais­ten töi­hin kivi­kau­den kyläs­sä ennen yhdis­tyk­sen kokous­ta.

Löy­tä­mi­sen iloa
moot­to­ri­sa­ha­kurs­sil­la

Jo kol­mat­ta ker­taa Kie­ri­kin kivi­kau­den kyläs­sä jär­jes­tet­tiin moot­to­ri­sa­ha­tai­de­kurs­si. Tai­tei­li­ja Kari Tyk­ky­läi­sen vetä­mäl­lä kurs­sil­la oli ennä­tys­mää­rä osal­lis­tu­jia ympä­ri Suo­men.
Rova­nie­me­läi­nen Päi­vi Ran­ta oli muka­na etsi­mäs­sä puun sisäl­lä lymyä­vää veis­tos­ta.

– Läh­din mukaan het­ken mie­li­joh­tees­ta. Olen aiem­min teh­nyt savi­töi­tä ja kera­miik­kaa, ja nyt halusin läh­teä kokei­le­maan ihan jotain uut­ta. Moot­to­ri­sa­haa en ole oikeas­taan aiem­min käyt­tä­nyt.
Tyk­ky­läi­nen antoi kurs­sin alus­sa osal­lis­tu­jil­le ohjeek­si, että puus­sa itses­sään on jo veis­tos val­mii­na.

– Se tai­de­teos täy­tyy vain kuo­ria esiin siel­tä. Suun­ni­tel­mat ja luon­nok­set voi heit­tää pois. Vir­hei­tä saa teh­dä, sil­lä niis­tä syn­tyy löy­tä­mi­sen ilo. Tääl­lä ei ole epä­on­nis­tu­jia, eikä tääl­lä kil­pail­la.

Päi­vi Ran­nan mie­les­tä puu mate­ri­aa­li­na on yllät­tä­vän haas­ta­va.

– Puus­ta voi vain ottaa pois. Sii­hen ei voi lisä­tä. Jos ottaa pois vää­räs­tä pai­kas­ta, pitää suun­ni­tel­maa muut­taa. Myös sahan hal­lit­se­mi­nen on han­ka­laa, mut­ta uskon, että aihe on siel­lä sisäl­lä ja veis­tos val­mis­tuu.

Kurs­sin jär­jes­ti­vät yhteis­työs­sä Kie­rik­ki ry ja Oulun Museo- ja tie­de­kes­kus Luuppi/Kierikkikeskus. Tuki­joi­na ovat Val­to Per­nu -sää­tiö, Poh­jo­lan Voi­ma ja Sto­raEn­so.

Kari Tyk­ky­läi­nen ker­too saa­neen­sa moot­to­ri­sa­ha­tai­de­kurs­sin yhtey­des­sä yli-iiläis­lah­joi­tuk­se­na suu­ria sembra­män­ty­tuk­ke­ja, jois­ta voi loih­tia enke­lei­tä, joi­den teke­mi­ses­tä hän täl­lä het­kel­lä eni­ten naut­tii. Tyk­ky­läi­nen uskoo, että kurs­si sai tänä vuon­na suu­ren suo­sion, kos­ka sen pää­mää­rä vaih­tui, eikä vii­kon­lop­puun enää sisäl­ty­nyt kil­pai­lua. – Puh­das­ta teke­mi­sen ja löy­tä­mi­sen rie­mua, hän tote­aa.