Ehdo­ka­se­sit­te­ly: Pent­ti Kupari

Pentti Kupari on yli-iiläinen Vapauden liiton ehdokas.Pentti Kupari on yli-iiläinen Vapauden liiton ehdokas.

Nimi: Pent­ti Kupari.

Ikä: 50.

Puo­lue: Vapau­den liitto.

Asuin­paik­ka: Yli-Ii.

Per­he­suh­teet: Avioliitossa.

Ammat­ti: Myyn­ti­neu­vot­te­li­ja Diplomi-insinööri.

Har­ras­tuk­se: Luon­nos­sa liik­ku­mi­nen, lii­kun­ta, kir­joit­ta­mi­nen sosi­aa­li­ses­sa medias­sa, poli­tii­kan seuraaminen.

Mot­to: Posi­tii­vi­nen elä­män asenne.

Mitä haluat las­tem­me kou­lus­sa oppi­van, pitää­kö las­ke­vas­ta Pisa-menes­tyk­ses­tä olla huolissaan?

Ensi­si­jai­ses­ti haluai­sin lap­sien oppi­van itse­näis­tä ajat­te­lua ja omaeh­tois­ta tie­don hakua eri­lai­siin asioi­hin ja oppi­van muo­dos­ta­maan itse näke­myk­siä asiois­ta. Pisa-menes­tyk­ses­tä tuli­si olla huo­lis­saan. Oli­si aiheel­lis­ta pala­ta takai­sin nii­hin toi­min­ta­ta­poi­hin, jot­ka mah­dol­lis­ti aiem­man menes­tyk­sen. Pie­nem­mät ryh­mä­koot oli­si hyvä palaut­taa. Avoi­met oppi­mis­ti­lat, melui­sa ympä­ris­tö tai lii­al­li­nen kän­ny­köi­den käyt­tö ei ole mie­les­tä­ni olleet hyväk­si oppi­mi­sen kannalta.

Mil­lai­nen Nato-maa Suo­mes­ta pitäi­si tulla?

Haluai­sin Suo­men ole­van puo­lu­ee­ton maa. Oli­sin myös toi­vo­nut kan­san äänes­tyk­sen jär­jes­tä­mis­tä Nato-jäse­nyy­des­tä. Gal­lu­pit ei mie­les­tä­ni rii­tä kan­san tah­to­ti­lan selvittämiseen.

Mit­kä ovat tär­keim­piä toi­mia ilmas­ton­muu­tok­sen hillitsemiseksi?

Suo­men tuli­si kehit­tää eko- ja resurs­si­te­hok­kuut­ta kai­kil­la yhteis­kun­nan osa-alueil­la ja teh­dä maas­ta eko­te­ho­kas yhteis­kun­ta. Sii­hen liit­tyi­si myös mah­dol­li­sim­man oma­va­rai­nen ja hajau­tet­tu ener­gian ener­gian­tuo­tan­to, jos­sa hyö­dyn­ne­tään käy­tös­sä ole­via uusiu­tu­via ener­gia muo­to­ja tehok­kaas­ti. En pidä sii­nä asias­sa vero­jen korot­ta­mis­ta ja eri­lais­ten elin­ta­po­jen (esim. lihan syön­ti) kiel­tä­mis­tä tai rajoit­ta­mis­ta val­tion toi­mes­ta. Toi­saal­ta haluai­sin laa­jem­paa yhteis­kun­nal­lis­ta kes­kus­te­lua ilmas­ton­muu­tos- ja hii­li­nie­lu-tee­mas­ta, miten nii­tä las­ke­taan. Esi­mer­kik­si uuden Nasan teke­män sel­vi­tyk­sen mukaan Suo­mi on jo nyt hii­li­ne­ga­tii­vi­nen maa.

Ran­ta­poh­jan alue on mer­kit­tä­vis­sä mää­rin maa­seu­tu­mais­ta aluet­ta. Miten täl­lai­set alu­eet saa­daan pidet­tyä elin­voi­mai­si­na ja onko sii­hen edes syytä?

Hyö­dyn­ne­tään pai­kal­li­sia vah­vuuk­sia. Maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuut­ta ja sen elin­mah­dol­li­suuk­sia tuli­si kaik­kial­la Suo­mes­sa paran­taa. Mie­les­tä­ni kaik­ki seu­tu­kun­nat ovat tar­peel­li­sia ja elin­voi­man kan­nal­ta säi­lyt­tä­mi­sen arvoisia.

Mikä on tär­kein kon­kreet­ti­nen inves­toin­ti tai han­ke Oulun vaa­li­pii­ris­sä, jon­ka toteu­tu­mi­seen haluat vaikuttaa?

Ajan itse päi­vit­täin Kuusa­moon joh­ta­vaa tie­tä Oulun ja Kii­min­gin välil­lä. Se on ajoit­tain hyvin ruuh­kai­nen. Sitä tie­o­suut­ta tuli­si paran­taa lii­ken­teen suju­voit­ta­mi­sek­si. Toi­nen kehi­tet­tä­vä lii­ken­ne­väy­lä on Nelos­tie Iin koh­dal­la. Sil­le tuli­si teh­dä jotain.

Tar­vi­taan­ko Suo­mes­sa työ­voi­maa ulko­mail­ta? Miten perus­te­let kantasi.

Ensi­si­jai­ses­ti tuli­si tur­va­ta suo­ma­lais­ten työl­li­syys. Joil­la­kin aloil­la on tar­vet­ta kor­keas­ti kou­lu­te­tul­le työ­väel­le. En kan­na­ta ollen­kaan ns. hal­pa­työ­voi­maa, jot­ka pol­ke­vat suo­ma­lais­ten palkkatasoa.

Uskot­ko, että sote-uudis­tuk­sel­la tur­va­taan pal­ve­lut tasa­ver­tai­ses­ti kaikille?

En. Sote-uudis­tuk­ses­sa mie­les­tä­ni luo­tiin tur­haan uusi hal­lin­to­por­ras, joka lisää/vie kus­tan­nuk­sia var­si­nai­ses­ta hoi­to­työs­tä. Sote-uudis­tus ei ole toi­mi­va ollenkaan.

Miten ehkäis­tä eri vähem­mis­tö­jen syrjintää?

Kaik­kea syr­jin­tää täs­sä maas­sa ei vie­lä tun­nis­te­ta. Esi­mer­kik­si rokot­ta­mat­to­mia syr­jit­tiin perus­teet­to­mas­ti koro­na-pan­de­mian aika­na. Koro­na­pas­sia ei oli­si pitä­nyt ollen­kaan ottaa käyt­töön. Samoin ter­vey­den­huol­lon 48 a pykä­lä oli hyvin syrjivä.

Miten val­tion­ve­lan kas­vu saa­tai­siin taittumaan?

Val­tion vel­kaan­tu­mi­nen on hyvin laa­ja ja moni­se­lit­tei­nen asia. Yksi tar­kas­te­lun näkö­kul­ma oli­si ymmär­tää syy- ja seu­raus-suh­tei­ta, jot­ka ovat vel­kaan­tu­mi­sen taus­tal­la. Vie­lä 1980-luvul­la Suo­mi oli lähes vela­ton maa ja sil­loin oli varaa kehit­tää sosi­aa­li­tur­vaa. Pal­ve­lut pela­si­vat maa­seu­tua myö­ten. Mit­kä oli­vat ne vah­vuus­te­ki­jät, jol­la sen aikai­ses­sa Suo­mes­sa tuo pys­tyt­tiin toteut­ta­maan? 1990-luvul­la pal­ve­lu­ver­kos­toa jou­dut­tiin laman jäl­keen suu­res­sa mitas­sa leikkaamaan.

Mik­si EU- Suo­mes­sa vel­kaan­tu­mi­nen ei näy­tä pysy­vän hal­lin­nas­sa? Yksi syy on Euro­va­luu­tas­sa. Kun maas­sa oli oma itse­näi­nen kes­kus­pank­ki, joka las­ki liik­keel­le valuu­tan, val­tio pys­tyi vel­kaan­tu­maan omal­le pan­kil­le ja sääs­tet­tiin kor­ko­me­nois­sa. Nyt nekin ovat kar­kaa­mas­sa kohtuuttomaksi.

Nyt val­tion tuli­si prio­ri­soi­da meno­ja ja sul­kea tai lei­ka­ta voi­mak­kaas­ti sen toi­min­nan kan­nal­ta epä­oleel­li­sia toi­min­to­ja ja kes­kit­tyä tär­keim­pien asioi­den hoi­ta­mi­seen. Talous ja työl­li­syys tuli­si saa­da kehit­ty­mään suo­tui­sas­ti. Euro­va­luu­tas­ta tuli­si ero­ta. Muut Poh­jois­maat ovat pär­jän­neet omil­la valuu­toil­la Suo­mea sel­väs­ti parem­min. Tans­ka on pys­ty­nyt täl­lä het­kel­lä mak­sa­maan vel­ko­ja pois, mikä Suo­mel­le on täs­sä tilan­tees­sa ollut täy­sin mahdotonta.

Mikä on vaa­li­bud­jet­ti­si? Ket­kä rahoit­ta­vat kampanjaasi?

Alle 1000 euroa. Ei aina­kaan vie­lä ole ulko­puo­lis­ta vaalitukea.

TUTUSTU RANTAPOHJAN TILAUSTARJOUKSIIN TÄSTÄ