Toi­mit­ta­jal­ta: Seis­ten kirjoitettu

Ran­ta­poh­jas­sa siir­ryt­tiin per­jan­tai­na uuteen aikaan. Saim­me käyt­tööm­me toi­vo­mam­me säh­kö­pöy­dät. Sel­lai­ses­ta haa­veil­les­sa mie­les­sä siin­si aja­tus nyt niin ter­veel­li­sek­si mai­nos­te­tus­ta sei­saal­laan työskentelemisestä.

Pit­kä­kes­toi­ses­ta istu­mi­ses­ta tuli joi­ta­kin vuo­sia sit­ten ter­veys­ris­ki. Alet­tiin neu­voa, kuin­ka istu­mis­ta pitäi­si tauot­taa. Välil­lä tulee käy­dä käve­lyl­lä tai aina­kin nous­ta sei­so­maan. Hel­pom­min sanot­tu kuin teh­ty. Apuun tuli­vat sähköpöydät.

Kuu­lin tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka mukaan kor­keus­sää­det­tä­vien työ­pöy­tien ter­veys­hyö­dyis­tä ei ole juu­ri­kaan tut­ki­mus­näyt­töä. Toi­saal­la taas ker­ro­taan, että säh­kö­pöy­dät ovat vähen­tä­neet istu­mis­ta yllät­tä­vän­kin vähän. Joku on muis­tut­ta­nut myös pit­kä­ai­kai­sen sei­so­mi­sen vaaroista.

Jutut­ta­mil­la­ni ihmi­sil­lä kuu­los­taa ole­van sei­saal­laan työs­ken­te­le­mi­ses­tä enim­mäk­seen hyvää sanot­ta­vaa. Muu­ta­mal­la sitä kokeil­leel­la on tosin naa­ma venäh­tä­nyt, kun olen innois­sa­ni ker­to­nut saa­va­ni koh­ta säh­kö­pöy­dän. Eivät ole kui­ten­kaan hen­non­neet moit­tia ja lyn­tä­tä intoani. 

Oleel­li­sin­ta säh­kö­pöy­dän käy­tös­sä on, että sen kor­keut­ta sää­del­lään jat­ku­vas­ti. Luin ohjeen, jon­ka mukaan asen­toa tuli­si seis­tes­sä­kin vaih­taa puo­len tun­nin välein. Ja päi­vän mit­taan välil­lä seis­tään, välil­lä istutaan.

Täs­sä siis ensim­mäi­nen seis­ten kir­joi­tet­tu jut­tu­ni. Tätä kir­joit­taes­sa­ni olen hake­nut kyy­när­pääl­le paik­kaa noja­ta, sur­ruu­tel­lut pöy­tää pik­ku hil­jaa ylem­mäs ja huo­man­nut tar­vit­se­va­ni parem­mat työ­ken­gät, ehkä lenk­ka­rit. Mie­les­sä on jos­tain syys­tä pyö­ri­nyt ajat, jol­loin lei­kin ken­kä­pu­he­li­men ja suklaa­kon­veh­ti­ra­sias­ta teh­dyn kir­joi­tus­ko­neen kans­sa pankkineitiä.

Seis­ten kir­joi­tet­tu kuu­los­taa vähän samal­ta kuin juos­ten kus­tu. Jos täs­sä pel­käs­tään sei­so­maan ryh­tyi­si, niin ehkä jutut syn­tyi­si­vät istu­mis­ta nopeam­min. Mut­ta on minul­la uusi tuo­li­kin. Tai­dan kokeil­la vaih­teek­si sitä.

Tui­ja Järvelä-Uusitalo