Toi­mit­ta­jal­ta: Menee­kö yri­tyk­sil­lä nyt hyvin vai huo­nos­ti?

Olin tiis­tai­na Poh­jois-Poh­jan­maan Yrit­tä­jien suh­dan­ne­ba­ro­met­ri­ti­lai­suu­des­sa. Tilai­suu­det tois­tu­vat sään­nöl­li­ses­ti ja niis­sä esi­tel­lään pait­si maa­kun­nas­sa myös koko val­ta­kun­nas­sa yrit­tä­jil­le teh­ty­jen kyse­ly­jen tulok­sia. Pai­kal­la on median lisäk­si eri alo­jen asian­tun­ti­joi­ta sekä yrit­tä­jiä.

Yrit­tä­jil­le teh­tyi­hin kyse­lyi­hin perus­tu­vat näky­mäen­nus­teet ovat olleet parin vuo­den ajan muka­vaa luet­ta­vaa. Yrit­tä­jät ovat näh­neet, että tulos­sa on kas­vua ja halu sekä tar­ve työl­lis­tää on ollut hyväl­lä tasol­la. Suh­dan­neo­do­tus­ra­por­teis­sa on tois­tu­nut se, että monet yri­tyk­set koke­vat pulaa osaa­vas­ta työ­voi­mas­ta.

Raport­te­ja lukies­sa kan­nat­taa pitää mie­les­sä, että vas­taa­jat edus­ta­vat vain osaa yri­tys­ken­täs­tä. Kaik­ki eivät vas­taa kyse­lyi­hin. Kui­ten­kin yrit­tä­jät tun­te­vat hyvin oman alan­sa ja heil­lä on koke­muk­sen tuo­maa näke­mys­tä sii­tä, mihin suun­taan ylei­nen ja oman alan kehi­tys on kul­ke­mas­sa.

Vii­mei­sim­män kyse­ly­tut­ki­muk­sen tulok­sis­ta välit­tyy var­sin ris­ti­rii­tai­nen ja kak­si­ta­hoi­nen kuva sii­tä, mihin suun­taan maa­kun­nan yrit­tä­jät usko­vat suh­dan­tei­den kehit­ty­vän. Toi­saal­ta näke­mys on, että suh­dan­teet heik­ke­ne­vät, mut­ta toi­saal­ta suu­ri osa yrit­tä­jis­tä uskoo yhä oman lii­ke­toi­min­tan­sa kas­vuun.

Maa­kun­nan ja koko val­ta­kun­nan kyse­lyis­sä yrit­tä­jien suh­dan­neo­do­tuk­set oli­vat lähes parin­kym­me­nen vuo­den tar­kas­te­lu­jak­son aika­na alim­mil­laan vuon­na 2009. Täl­lä het­kel­lä ollaan suu­rin piir­tein samois­sa luke­mis­sa kuin vuon­na 2014.

Suo­ma­lai­set ovat ryh­ty­neet seu­raa­maan talou­den kehi­tys­kul­ku­ja ja ennus­tei­ta eri­tyi­ses­ti 1990-luvun alun kar­mei­den lama­vuo­sien jäl­keen. Vii­me vuo­si­kym­me­nen lopul­la iske­neen finans­si­krii­sin seu­rauk­set ovat vie­lä her­kis­tä­neet mei­tä sii­hen.

Jokai­nen ale­ne­vaa talous­ke­hi­tys­tä ilmen­tä­vä ennus­te ei kui­ten­kaan mer­kit­se sitä, että Suo­mi oli­si jäl­leen syök­sy­mäs­sä lamaan ja että sik­si kulut­ta­jan oli­si pan­ta­va kuk­ka­ron nyö­rit kiin­ni, kuten her­käs­ti aja­tel­laan. Monet ennus­ta­jat ovat­kin koros­ta­neet, että Suo­mi on siir­ty­mäs­sä vah­van kas­vun jak­sos­ta hiu­kan hitaam­man kas­vun aikaan. Sel­lai­nen on osa talou­den nor­maa­lia kehi­tys­kul­kua.

Pek­ka Kevä­jär­vi