Toi­mit­ta­jal­ta: Hyl­kei­tä on liikaa

Hir­vi­kan­taa har­ven­ne­taan Suo­men man­te­reel­la sää­del­lys­ti joka vuo­si, jot­ta eläin­ten mää­rä ei kas­va hal­lit­se­mat­to­mas­ti. Merel­lä asiat tun­tu­vat ole­van toi­sin. Esi­mer­kik­si Perä­me­rel­lä hyl­keit­ten mää­rä on nous­sut jopa 25 000:een. Se on aivan liikaa.

Kun yksi hyl­je syö kalaa 3–4 kiloa päi­väs­sä, niin hyl­kei­den sui­hin menee Perä­me­rel­lä näin las­kien jopa 25 mil­joo­naa kiloa kalaa vuo­des­sa. Alu­een ammat­ti­ka­las­ta­jien saa­lis­mää­rä on vain noin 1,5 mil­joo­naa kiloa. Hyl­keet ovat mie­luus­ti arvo­ka­lo­jen peräs­sä. Eläi­met vie­vät nii­tä myös kalas­ta­jien pyy­dyk­sis­tä ja rik­ko­vat ne samal­la. Iis­sä hyl­keet nouse­vat kalo­jen peräs­sä ylös Iijokea.

Hyl­kei­tä saa kyl­lä met­säs­tää kiin­tiöi­den puit­teis­sa, mut­ta met­säs­tys on teh­ty käy­tän­nös­sä kan­nat­ta­mat­to­mak­si, sil­lä pyy­tä­jä ei saa myy­dä hyl­keen lihaa, ras­vaa tai nah­kaa. Hyl­keen pyyn­ti on kal­lis­ta puu­haa. Niin­pä pie­neh­kös­tä­kin pyyn­ti­kiin­tiös­tä jää käyt­tä­mät­tä suu­ri osa.

Hyl­keit­ten mää­rä Perä­me­rel­lä on kas­va­nut niin suurek­si, että se on käy­tän­nös­sä lopet­ta­mas­sa ammat­ti­mai­sen kalas­tuk­sen alu­eel­la. Samaan aikaan Suo­meen rah­da­taan kas­va­tus­loh­ta Nor­jas­ta. Myös esi­mer­kik­si vael­lus­sii­an vil­je­ly alkaa olla uhat­tu­na, kun sii­an­mä­tiä ei saa­da tyy­dyt­tä­vää mää­rää. Hyl­keet syö­vät mätikalat.

Suo­men ja Ruot­sin kalas­ta­jat ovat nyt akti­voi­tu­neet EU:n suun­taan, jot­ta hyl­je­kan­ta saa­tai­siin jär­ke­väl­le tasol­le. Yhte­nä puu­ha­mie­he­nä on iiläi­nen kalas­ta­ja Han­nu Kaisto.

Kovas­ti vain tun­tu­vat ole­van hitai­ta byro­kra­tian rat­taat. Iis­sä hyl­je­asiois­ta hil­jat­tain kes­kus­te­le­mas­sa (Ran­ta­poh­ja 28.7.) ollut euro­par­la­men­taa­rik­ko Nils Tor­valds (r.) ker­toi, että hyl­jeon­gel­ma nousi esiin jok­seen­kin heti, kun hän aloit­ti euro­par­la­men­tis­sa. Sii­tä on jo 10 vuotta.