Toi­mit­ta­jal­ta: Kän­nyk­kä kou­luun vai ei?

Niin se vain on, että aika pian on jo las­ten ja nuor­ten jou­dut­ta­va kou­luun. Kou­lu­jen alkuun on noin kuu­kausi aikaa.

Mones­sa kodis­sa on inno­kas ensim­mäi­sel­le luo­kal­le meni­jä, jol­le on jo ehkä han­kit­tu tar­peel­li­sia kou­lu­va­rus­tei­ta ja -tar­vik­kei­ta. Samal­la on var­maan­kin nous­sut esiin kysy­mys sii­tä, tar­vit­see­ko eka­luok­ka­lai­nen itsel­leen kän­ny­kän ja jos niin min­kä­lai­sen.

Jos tuo­reel­ta kou­lu­lai­sel­ta kysy­tään, niin ilman muu­ta tar­vit­see. Ja mie­luus­ti sel­lai­sen, jos­sa toi­mi­vat kaik­ki las­ten ja nuor­ten käyt­tä­mät sovel­luk­set. What­sap­pit, ins­tat, sna­pit ja mitä nii­tä onkaan. Osa sovel­lus­ten tar­joa­jis­ta on aset­ta­nut selus­taan­sa tur­va­tak­seen ikä­ra­jo­ja nii­den käy­töl­le, mut­ta eivät yhtiöt oikeas­ti pys­ty rajoit­ta­maan nii­hin kir­jau­tu­mis­ta. Vas­tuu on van­hem­mil­la.

Jokai­nen per­he tekee tie­ten­kin itse pää­tök­sen­sä, mil­lai­sin varus­tein lähet­tää jäl­ki­pol­ven­sa kou­luun. Puhe­lin eka­luok­ka­lai­sel­la voi luo­da tur­val­li­suu­den­tun­net­ta sekä van­hem­mil­le että lap­sel­le, mut­ta toi­nen asia on, onko sovel­luk­sil­la täy­tet­tä­vä äly­pu­he­lin tar­peel­li­nen kapi­ne kovin pie­nel­le kou­lu­lai­sel­le. Har­kin­taan vai­kut­taa myös perin­tei­nen kou­lu­lais­ten väli­nen kil­pa­va­rus­te­lu. Onko niin, että hie­noim­man puhe­li­men omis­ta­ja on paras tyyp­pi?

Vie­lä vii­ti­sen­tois­ta vuot­ta sit­ten esi­mer­kik­si tie­to­ko­neen osta­ja saat­toi jou­tua ohjel­moi­maan lai­tet­taan jos­sain mää­rin tai aina­kin teke­mään moni­pol­vi­sia ohjel­mis­toa­sen­nuk­sia. Nyky­päi­vä­nä eri­tyi­ses­ti äly­pu­he­li­mien osal­ta kyse on pal­jol­ti vain sovel­lus­ten, mak­sul­lis­ten tai ilmais­ten, lataa­mi­ses­ta lait­teel­le. Mitään koo­daa­mis­ta ei tar­vi­ta, vaan appli­kaa­tio­ta pää­see käyt­tä­mään välit­tö­mäs­ti. Kovin pal­jon täl­lä ei ole teke­mis­tä tie­to­tek­nis­ten tai­to­jen kans­sa.

Jois­sain mais­sa kän­ny­köit­ten käyt­tö kou­luis­sa on kiel­let­ty koko­naan. Luu­len­pa, että aina­kin moni opet­ta­ja oli­si Suo­mes­sa­kin tyy­ty­väi­nen täl­lai­seen lin­jauk­seen. Tur­han moni oppi­tun­ti lie­nee kes­key­ty­nyt sii­hen, että opet­ta­ja on jou­tu­nut ryh­ty­mään ope­tuk­sen sijas­ta pitä­mään yllä kän­nyk­kä­ku­ria.