Haukiputaan OSAOn käytävillä käy kova kuhina. Lukuvuosi on juuri startannut ja vanhimpien opiskelijoiden jutellessa tuttujen kanssa uudet oppilaat yrittävät suunnistaa parhaansa mukaan oikeaan luokkahuoneeseen.
Uutta on nyt myös se, että turvallisuusalan koulutus siirtyi Limingasta Haukiputaan toimipisteeseen. Osa turvallisuusalan opiskelijoista jatkaa opintojaan kuitenkin Kaukovainion pisteessä, jossa ensimmäinen ryhmä aloitti opintonsa jo vuosi sitten.
Siirron taustalla on OSAOn laajempi organisaatio- ja koulutusverkon uudistaminen ja siirrosta tiedotettiin jo vuonna 2024. Turvallisuusalan koulutuspäällikkö Marko Koivikko kertoo tiedon vaikuttaneen sen julkistamisesta lähtien hakijamäärään.
– Hakijamäärät vähenivät selvästi. Se oli etukäteen tiedossa aiempien koulutusalojen siirtojen perusteella. Tilanne todennäköisesti normalisoituu, kun ala houkuttelee uusia opiskelijoita jatkossa myös Oulun pohjoispuolelta, Koivikko toteaa.
Ekaluokkalaisia opettava turvallisuusalan lehtori Sami Keski-Filppula kertoo siirron sujuneen mukavasti yhteistyössä uuden toimipisteen muiden toimijoiden kanssa. Oppilasmäärä on nyt paranemaan päin ja Keski-Filppula toteaa hymyillen ajan Limingan yksikössä olleen lutuista.
– Toki pienessä koulussa jokainen tunsi kaikki oppilaat ja kurinpidollisia toimia oli todella vähän. Koen kuitenkin, että on mukavaa, kun on muiden alojen opiskelijoita samoissa tiloissa, Keski-Filppula sanoo.
Käytävällä kävelee vastaan kaksi kolmannen vuoden turvallisuusalan opiskelijaa, jotka osaavat kertoa, miten muutokset konkreettisesti näkyvät ja miltä ne tuntuvat.
– On tuntunut samaan aikaan kivalta ja oudolta, kun on niin paljon porukkaa, Sanni Räihä ja Veera Ahonen kertovat.
Uusissa tiloissa suunnistaminen on vielä vähän hakusessa ja nuoret naiset harmittelevat liikuntasalin olevan kiinni. Limingassa he olivat tottuneet siihen, että treenaamaan pääsee joustavammin.
Yksi konkreettinen muutos näkyy myös Räihän ja Ahosen koulumatkassa. Molemmat asuvat Oulussa, mutta kouluun heidän täytyy lähteä 30 minuuttia aikaisemmin verrattuna entiseen.
– Matkan mitta ei juuri muuttunut, mutta aikaa menee enemmän, kun pitää vaihtaa bussia, Ahonen toteaa.
Turvallisuusalalle Räihä kertoo hakeutuneensa siskonsa innoittamana ja Ahoselle koulua suosittelivat ystävät. Koulutuksen sisällöstä puhuttaessa nuoret naiset kertovat pitävänsä erityisesti sen monipuolisuudesta ja konkreettisesta tekemisestä.
– Rastiharjoituksissa harjoittelemme erilaisia skenaarioita, mitä voi tulla vastaan. Myös voimankäytön harjoittelu on mukavaa, kaksikko kertoo.
Koivikko kertoo, että koulutuksesta noin kaksi kolmasosaa on käytännön harjoittelua ja loput teoriaa. Vaikka turvallisuusalalla tarvitaan fyysisyyttä ja opiskelu painottuu itse tekemiseen, kolmikko toteaa, että kenenkään ei tarvitse olla huippu-urheilija voidakseen hakeutua koulutukseen.
– Kun on terve ja ok kunto niin pärjää, Ahonen ja Räihä sanovat.
– Soveltuvuuskokeessa katsotaan fyysisiä ominaisuuksia ja jos on valmis tekemään niin pärjää, Koivikko jatkaa.
Fyysisen kunnon lisäksi pään pitää olla kunnossa, jotta voi työskennellä turvallisuusalalla. Kolmikko kertoo, että mentaalipuoli harjoittuu kolmivuotisen koulun fyysisten harjoitteiden rinnalla.
Tulevaisuudensuunnitelmat Räihällä ja Ahosella ovat valmiina. Ensin töihin vartijaksi, jonka jälkeen pohditaan jatkokouluttautumista poliisiksi ja vanginvartijaksi.
Koivikko kertoo osan oppilaista hakeutuvan turvallisuusalan koulutuksen jälkeen viranomaispuolelle poliisi- ja pelastusoppilaitoksiin. Haukiputaan tilat tarjoavat nyt paremmat puitteet esimerkiksi pelastusharjoituksiin, sillä pelastusauto on koulun omassa hallissa ja harjoitusalue löytyy pihalta. Limingassa harjoitusalue oli koululla ja pelastusauto ulkopuoliselta vuokratulla hallilla, jonne oli koululta jonkin verran matkaa.
– Sen puolesta puitteet ovat selvästi parantuneet. pystymme nyt hyvin harjoittelemaan tieliikennepelastustehtäviä, korkealla työskentelyä ja muita alalle ominaisia tehtäviä, sekä myös huoltotoimintaa, joka on tärkeä osa-alue, Koivikko tähdentää.
Liikuntasalista löytyy uusi tatami voimankäyttöharjoittelua varten ja oppilailla on myös omat tilat turvatekniikan opiskeluun. Lisäksi koululta löytyi tilaa pukeutumis‑, suihku- ja puhdistustiloille, jotka ovat oleellisia koulutukselle.
Juuri alkaneella lukukaudella aloittavia uusia opiskelijoita turvallisuusalalla on noin 70. Paikkoja on vielä jaossa ja jatkuva haku on avoinna elokuun loppuun asti. Soveltuvuuskokeen ja haastattelun onnistuessa opiskelun voi siis aloittaa vielä tänä syksynä.
– Suurin osa tulee koulutukseen suoraan peruskoulusta, mutta kyllä meillä on aina ryhmissä myös aikuisia alanvaihtajia, Koivikko kertoo.
Yhdeksi koulutuksen positiiviseksi puoleksi Ahonen ja Räihä mainitsevat asiantuntevat ja hauskat opettajat. Opettajia on turvan puolella 12.
– Kukaan opettaja ei ole sellainen, että pitäisi kääntyä toiseen suuntaan jos käytävällä tulee vastaan, Ahonen ja Räihä nauravat ja jatkavat;
– Opettajat on helposti lähestyttäviä ja opetus on monipuolista, nuoret lisäävät.
Harjoittelut pyritään järjestämään mahdollisimman pian oppilaan täytettyä 18 vuotta, jolloin he saavat suoritetut turvallisuusalan kortit voimaan. Ahonen ja Räihä kertovat suorittaneensa käytännön harjoittelun Securitaksella toisena kouluvuotenaan.
– On tärkeää, että oppilaat saisivat kontakteja työelämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Koivikko kertoo.
Oppilaitos tekee paljon yhteistyötä eri tahojen, kuten viranomaisten ja yksityisten vartiointiyritysten kanssa.
– Lisäksi meillä on pitkään jatkunut yhteistyö muun muassa Oulun Kärppien kanssa, Koivikko sanoo.
Turvallisuusalan voi helposti kuvitella olevan erityisesti miespuolisten opiskelijoiden suosiossa, mutta Koivikko toteaa ennakkoluulon olevan väärä.
– Tyttöjen osuus vaihtelee vuosittain, mutta tänä vuonna aloittaneista opiskelijoista noin 40 prosenttia on tyttöjä, Koivikko kertoo.
Koivikko kertoo itse nauttivansa työnsä monipuolisuudesta ja erilaisista työpäivistä. Uusiin tiloihinkin hän kertoo tottuneensa.
– Isoin muutos on työmatkassa. Ennen työmatka pari kilometriä. Nyt edestakaista matkaa tulee moottoritien päästä päähän eli noin 100 kilsaa, Koivikko naurahtaa.



